maanantai 27. lokakuuta 2008

Eilen Seinäjoen näyttelyssä.

Eilen oli seinäjoella näyttely johon lähdettiin Remun kanssa treenaamaan. Hienosti meni Remulla, tosi paljon yli odotusten. Oli Nuo Eri2 kera upean arvostelun. Kirjoitan sen alemmaksi. Näytillä oli 19 bullmastiffia, ja kerrassaan upeita! Urokset varsinkin oli kaikki ihan mahtavan näköisiä. Tiedettiinhän se ettei me sijoittua voida tuollaisessa joukossa, mutta silti Eri oli positiivinen yllätys. Autossa matkalla hallille sanoin Jenssille että EH on tavoite, mutta kunhan ei tule tyydyttävää, niin hyvin menee.

Hyvä kokonaisuus, kiva tyyppi, hyvä pää ja ilme, oikeanlaiset korvat ja silmät, erittäin hyvä niska ja olat, luusto keskinkertainen, hyvät kulmaukset, vahva liikkuja.
Siinä oli Remun arvostelu joka siis oli aivan huippu. Lihaksia kun alkais tuo pian kasvattamaan niin hyvä olis. Se on raasu niin pieni ja hento verrattuna muihin. Remun veli, Sulo, oli myös siellä ja vei voiton Remusta ollen Nuo Eri1. Sulo on niin paljon lihaksikkaampi kun Remu. Sulon omistajaa Hanskia vähän hirvitti kun Sulo ei oikeen meinaa sietää muita uroksia, ärisi ja murisi siellä ohikulkeville koirille. Mietittiin yhdessä mitähän meidän kehästä tulee kun pitäis yhdessä siellä olla, eikä Sulo voinut sietää Remua, mutta tosi hyvin meni. Myös PU kehä meni hyvin, vaikka lennettiinkin pihalle sieltä kun leppäkeihäät :D Kiva päivä kaikenkaikkiaan, vaikka oli ihan kamalan ahtaat kehät, eikä reunoillakaan juuri tilaa ollut.
Capolla oli illalla Jenssin kans viimeiset tottistreenit ja me kyllä kyseenalaistetaan tuon äijän oppeja jonku verran. Aina oon ollu sitä mieltä että tietää oman rotunsa niin hyvin, muttei tajua ettei samat temput tehoa kaikkiin koiriin ja ettei bullmastiffille voi olla niin kovakourainen ja hermo. No me vähän sovelletaan oppeja ja kysellään mielummin bullmastiffi-ihmisiltä neuvoja tarvittaessa.

maanantai 20. lokakuuta 2008

Taas maanantai!

Taas on uusi viikko alkanut, kuinka nää viikot menee niin nopeasti??
Eilen oli taas treenit molemmilla pojilla. Remun kans ei mennyt niin hyvin kun yleensä. Kaverin rotikka tuli kans pitkästä aikaa, ja nuo lapsuusaikojen parhaat ystävät halus leikkiä keskenään, eikä keskittyminen ollut paras mahdollinen. Meni kuitenkin ihan ok, mutta huomas että Remu olis halunnut tehdä mielummin jotain muuta. Pääasia oli kuitenkin, ettei ollut jäänyt mitään traumaa edelliskerrasta, kouluttajaakin moikkas ihan intona.

Capon treenit alkoi heti meidän jälkeen. Olivat harjoitelleet eka kerran seuraamista eilen, ja oli mennyt kuulemma tosi kivasti. Mä syytän kyllä itseäni tuossa Remun seuraamis hankaluudessa, oon pentuna opettanut sen väärin ja hyväksynyt liikaa edistämistä ja nyt saan ite siitä kärsiä. No oppia ikä kaikki, ja parempaan päin on jo toki menty. Capolla pidetään nyt vielä yksi viikko painoja korvissa vaikka alkaa olemaan aika hyvät. Taittuu kyllä oikein, mutta aavistuksen on noussut. Nyt ne on toisen viikon, eka viikon jälkeen otettiin päiväksi pois, mutta eilen pantiin takaisin.

Seinäjoen näyttelylaput tuli viimeviikolla. Tosi paljon oli Bullmastiffeja, 19kpl! Kiva nähdä paljon komeita koiria ja itse treenata kehäkäyttäytymistä. (mulla siis yleensä hankalampaa kun koiralla :D ) Harmi että naapurin Metellä on kuuri päällä niin eivät pääse tulemaan. Olis ollu kiva että pääsevät kun oli ilmoitettu 6 borkkua, aika paljon!

Nyt siivomaan tuoholaisen jälkiä, Capo oli purkanut meidän Enni-neidin nallen, joka oli sisältä täynnä vanua ja semmosia pieniä helmirakeita. Ihmeen vähällä ollaan Capon kanssa kyllä päästy. Remu tuhos paaaljon... Muutettiin tänne just rakentamaamme taloon kun Remu oli n. puoli vuotias ja kodinhoitohuoneen ja työhuoneen seinät tuli syötyä lähes kokonaan.. Huonekaluihin ei ole kumpikaan onneksi koskenut, doggi oli nimittäin sellanen tuholainen silloin aikanaan ettei yksikään huonekalu säästynyt!

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Keskiviikko

Taas on viikko puoli välissä. Tänään oli taas Jenssillä ja Capolla tottistreenit. Kivasti oli mennyt, vaikkakin Capo oli ollut turhan innokas ja tehnyt kaikkensa saadakseen nakkia. Osaa tulla jo hienosti sivulle ja on niin skarppi. Mä jäin lasten kanssa kotiin ja mentiin sit pihalle. Lapset rupes touhuilemaan omiaan, joten minä hain herkkuja sisältä ja treenasin Remun kanssa omalla pihalla. Keskittyi hyvin, ja ihan ku olis seuraamiseenkin tullut potkua lisää. Kyllä se edistää mutta ei vetänyt tänään niin kun treeneissä viimeksi.

Remu on niin lapsirakas että välillä ihmetyttää. Kun tullaan töistä ja hoidosta, Remu piakisesti moikkaa meidät aikuiset ja alkaa lapsia kiehnaamaan. Pihalla tänään se juoksi lasten mukana koko ajan, paitsi silloin kun mä treenasin. Silti en luota kehenkään koiraan 100% joten keskenään meillä ei lapset ja koirat ole, siis ilman aikuisen valvontaa.

Eilen olis ollut näyttelyharkat, mutta mä elin tänään maanantaissa joten luulin niiden olevan huomenna :D Näin se vuoro- ja viikonlopputyö sekoittaa ihmisen pään ! Varasin tänään torstaille parturin ja kysyin varatessani eikö ole aikaisemmin aikoja, eipä ollut ei, ja vasta puhelun lopetettuani huomasin että huomennahan on torstai.


Teippikorva Capo valtasi vierashuoneen sängyn





Meidän pikkumies Remu poseeraa..



ja sit meni jo maku ja huomio kiinnittyi pikkuveikkaan...

maanantai 13. lokakuuta 2008

Uusi viikko, uudet kujeet

Viikonloppu meni vauhdilla. Sunnuntaina oltiin aamupäivällä mätsärissä molempien koirien kanssa. En ole siis koskaan ennen mätsärissä ollut joten vähän olin pihalla välillä. Capo otettiin mukaan seuraamaan kehänlaidalta menoa, mutta otin varmuuden vuoksi rokotustodistuksen mukaan jos pääsisikin vaikka osallistumaan. En siis tiennyt mikä mätsärissä on pennun alaikäraja, vai riittääkö että on rokotukset kunnossa.. No se riitti, joten pääsi Capocin eka kerran harjoittelemaan. Molemmat koirat käyttäytyi tosi hienosti kehässä ja molemmat sai punaisen nauhan. Capon suorituksesta olin äärettömän tyytyväinen, niin hienosti kulki vierellä ja antoi tuomarin itseään kopeloida. Hampaidenkin näyttö sujui ongelmitta. Pentuja oli 52 ja Capo oli kahdeksan parhaan joukossa vaikkei siis palkintosijoille päässytkään. Olin niin onnellinen meidän piekkumiehestä. Tuomari tuli kehien jälkeen vielä sanomaan että hänellä itsellään on ollut bullmastiffejä ja piti Capon värityksestä ja käyttäytymisestä paljon. Olipa kiva kerrankin kuulla postitiivinen kommentti omasta koirasta :D

Mätsärin jälkeen haettiin lapset mun vanhempien luota ja äkkiä hetkeksi kotiin lepäämään. Remun treenit alkoi klo17 ja minä käyn siellä, Capolla alkoi treenit klo 18 ja Jens käy siellä. Vaihdettiin lennosta lastenhoitohuki mulle ja pojat lähti harjoittelemaan. Meillä meni Remun kanssa penkin alle treenit, niin että nyt harmittaa. Seuraaminen on Remulle tois hankala ollut aina, edistää niin paljon ja on yli-innokas joten vetää hitaassa liikkeessä. Kouluttaja otti Remun ja kiskaisi aina kun Remu veti, ja niin alkoi Remun pelkääminen. Kun tulin narun päähän ja yritin, niin ei kyllä vetänyt mutta kulki pää melkein maassa asti ja pelkäs :( Lopetin sen sit lopputunniksi ja otin vaan helppoja liikkeitä, sivulle, paikalla makuuta ym ja kehuin kauheesti.
Harmittaa se että itse oon tehnyt nyt kauheesti töitä että saa remun rohkeuden ja reippauden takas (Jamin kuoleman jälkeen sille tuli arkuus uusia asioita ja ihmisiä kohtaan) ja nyt kun se on rohkaistunut, niin tuli tuollanen tosi negatiivinen kokemus...

Capolla meni hienosti taas kerran. Se kiipeis vaikka puuhun jos saa nakkia, joten tekee siis treeneissä kaiken mahtavasti. Oli kyllä pojat tosi väsyneitä illalla ja iltaruuan jälkeen molemmat nukahti ja aamuun asti posotti Capokin vaikkei käynyt kun ruuan jälkeen vaan pihalla..

Kiva oli eilen nähdä muitakin bullmastiffeja. Mätsärissä oli 6 bullmastiffia kehässä, kolme aikuista ja kolme pentua, sekä Niinan Kukka kehänlaidalla katselemassa. Kaikki oli niin reippaita ja käyttäytyi mallikkaasti..

Seuraavaksi sit Remun kans seinäjoen näyttelyyn saamaan harjoitusta. Ei puhettakaan että meillä olis mitään jakoa siinä valio-porukassa mutta kiva itse oppia lisää näyttelytilanteista. Se on meille tärkeintä.

lauantai 11. lokakuuta 2008

Ihana viikonloppu

Viikonloppuisin on niin kivaa touhuta koirien ja lasten kanssa. Tänään oltiin aamusta heti pari tuntia pihalla naapurin koirien kanssa peuhaamassa ja juoksemassa pitkin peltoja ja metsiä. Illalla mä treenasin Remun kans omalla pihalla näyttelyjuttuja ja sit vielä vähän luoksetuloa ja seuraamista. Ihanasti tuolla on energiaa ja miellyttämisenhalua (ja nakin halua) että ei häirinny vaikka naapuritkin tuli ulos. Vuoron vaihto, ja Jens tuli Capon kans pihalle vähän harjoittelemaan. Hienosti sekin jo osaa asioita.

Tottistreenit alkoi Jenssillä ja Capolla keskiviikkona, ja siellä oli ollut kuulemma ihan kivaa ja Capo oli innokas oppimaan. Huomenna on niillä seuraavat treenit ja mulla Remun kanssa vapaat harkat. Huomenna meinaan mennä elämäni ekaan mätsäriin... Hui ku jännittää. Jännittää paljon enemmän kun oikeet näyttelyt ku en tiedä yhtään miten tuolla hommat menee. Noh, huomenna ollaan viisaampia ja katsotaan miten menee.

lauantai 4. lokakuuta 2008

Erikoistapaus

Moi! Mä oon meidän perheen erikoistapaus Capo!

Mä oon joka asiassa vähän erikoinen, kaikista asioista eniten nautin kynsien leikkuusta. Mä makaan selälläni maassa kun niitä leikataan ja en millään haluis et lopetetaan. Mulla on myös aina nälkä ja koko ajan jano, en saa millään mahaani täyteen. Mun esikuva on isoveli Remu ja teen kaiken perässä minkä sekin. Jalkaakin opin nostamaan jo kauan sit, kun otin esimerkkiä isommasta. Mä oon nyt vähä tämmönen honkkeli, korkea, laiha ja muutenkin vähän hassun näköinen. Mutta kaikki meidän perheessä rakastaa mua kun hullu puuroa. Tässä mä olen 17vkoa vanha pojan vesseli.