Remu&Capo

Pitkästä aikaa

2010-10-18T10:31:00.010+03:00

Kas, tällänen blogikin on joskus tullut avattua, eipä oo tullut kirjoteltua...

Valtakunnassa kaikki hyvin, kesällä oli pojilla ppientä valtataistelua, Capo yritti nousta pomoksi mutta pienellä avustuksella Remu sai jatkaa johtajana. :) Remu on turhan nössö ja kiltti antamaan pikku C:lle opetusta, ja vielä kun on kokoerokin Capon hyväksi, mutta loppu hyvin kaikki hyvin.

Kissan kanssa pojat pössöttää erittäin paljon, ja taitaa tuo Pauli poika luullakkin itseään koiraksi. Hauskan näköistä kun Jens menee iltapissalle pihaan koirien kanssa ja tupakin ajan koirat juoksentelee mettän laidalla, menee kissa samalla tavalla hetkeksi pihaan ja tulee kun kuulu kutsu "sisälle", kaikki kolme poikaa juoksee peräkanaa nukkumaan :)) Muutama kuva vielä perään, osa jo keväältä ja kesältä...

Kissan kanssa painia

Niskan päälle...

Ja voitto kotiin... :)

Vanhimmat pojat ottaa aurinkoa !

Kaikkea

2009-10-28T21:19:00.004+02:00

Eipä oo taas ehtinyt päivittelemään. n kolme viikkoa sitten meille muutti ihan yhtäkkiä, suunnittelematta kissa. Mä oon aina ollut koiraihminen enemmän, en oo tykännyt kissoista ja jopa vähän pelännyt niitä kun en ymmärrä niiden maailmasta mitään. Kuitenkin Enni ja Jens lähti kattelemaan kissan pentuja ihan muuten vaan yks kaunis päivä. Yritin soittaa jossain vaiheessa perään, mutta ei vastannut ja meni pieni hetki kun tulivat ovesta sisään. Sanoi vaan että ei pystynyt vastaamaan kun toisella kädellä piti ajaa ja toisessa oli tämä ja näytti pientä kissanpentua. Oli kuulemma ihan järkyistä oloista, paskaisesta asunnosta jossa kissa lukittu huoneeseen, paskat ja ruuat sekasin lattialla.Oli joku vanha hampaaton mies joka oli työntänyt kissan jenssin syliin että vie jo pois tuo rääpäle. Niin kissa muutti meille, jotka ei ymmärretä niistä mitään. Oltiin ilman hiekkalaatikkoa, ruokaa tai edes tietoa siitä mitä kissanpennut syö. Soittelin ympäriinsä ihmisille joilla on kissoja, ja nht täytyy sanoa että ekan päivän jälkeen on sekä kissa, koirat että muu perhe elänyt tyytyväisinä sulassa sovussa. Madotin heti aluksi 2 kertaa peräkanaa ja rokotuksella käytiin viime viikolla. Terve ja onnellinen kissa. :)

Sunnuntaina kävin Capon kanssa kahdestaan seinäjoella näyttelyssä ja voi kun oli kivaa. Ainut mikä ahdisti oli se että tuomari heittää meidät kehästä käyttäytymisen takia tai antaa T:n, mutta hienosti meni. Pikku-C käyttäytyi oikeen hienosti ja tuomari antoikin yllätyksenä Eh:n. Oltiin enemmän kun tyytyväisiä tulokseen. Arvostelusta en tajua suoraan sanottuna yhtään mitään. Laitan sen tähän alle jos joku ymmärtää niin suomentakaa toki. ;)

Kyllä tuli taas todettua pienen hetken perusteella että kyllä on olemassa kivoja ja hauskoja omistajia muilla bullmastiffeilla, oli oikeen kiva nähdä meille uusia tuttuja.

Arvostelu : Masc hund und utu ännu väldi lätt Bra skalle o nus lite väl mycke undervätt Bra öron altt öpna frambenvin Ännu ung i sin hropp o länd Ngt branth i sitt körs rörs for bra steg(tai sleg) i sidan Dock saknar dygn i steget.

Hyvät korvat ja nuori kroppa mä ymmärrän mutta muúten kai jotain valittamista liikkeistää tai jostain muusta ?? No kivaa oli joka tapauksessa ja seuraavaksi suunnataan sit jyväskylään jos ei influenssat pukkaa päälle. Sinne mennään kolmestaan minä, jens ja C jo perjantaina.

Tässä mun kaikki rakkaat!

Syksyä ilmassa

2009-09-22T10:06:00.002+03:00

Ihanaa kun viileni kelit vähän ja alkaa suksy tulemaan. Kuitekaan en uskoisi että eletään jo syyskuun loppupuolta kun aurinko paistaa ja kukatkin kukkii täysillä. Illat ja aamut on jo pimeitä mutta muuten ei mikään normaali syysilma.

Täällä ollaan jaksettu lenkkillä vähän pidempiä lenkkejä nyt ilmojen viilennyttyä, paljon ollaan käyty luontopoluilla ja öjberin maastossa. Siellä ollaan kierrelty 4km+5km lenkkiä jos ei ole ollut paljon itikoita, ja pelkkää vitosta jos on paljon. Lapsetkin jaksaa ton 9km + öjbergetin päälle kiipeemisen ihan helposti, koska vielä on ollut mustikoitakin jonkun verran matkan varrella. Puolukoistakin saa niin paljon energiaa että kyllä jaksaa. Ihanaa maastoa ylä ja alamäkineen ja arkipäivisin harvoin on liikkeellä ihmisiä, joten pidetään suurimmaksi osaksi vapaana koirat. Juoksevat mettässä ja odottelevat polulla meitä marjansyöjiä. ;)

Aika paljon oon treenaillu perusjuttuja lenkkeillessä ja pihassa, mutta motivaatio ei meinaa nyt riittää mihinkään uusiin juttuihin. Remu rakastaa tehdä kun treenataan, se nauttii siitä ja paljon. Se vaan tietysti tulee yli-innokkuuden mukana että ennakoi ja voi alkaa häsläämään aluksi. Capo taas tekee kyllä jos haluaa, mutta olis paljon kivempaa syödä, kaluta luita ja keppejä tai saunoa. Capo ajattelee selvästi et eiks se riitä että tiedän mitä tänne-sana tarkottaa. Uskoo kyllä hyvin mutta motivaation löytymisen kanssa pitää saada aina tehdä töitä.

Sunnuntaina oltiin taas lasten kanssa ongella ja otettiin nyt pelkkä Capo mukaan. Siellä se nautti kivien päällä syysauringosta ja vartioi meidän onkipaikkaa vähän naurettavuuteen asti. Ei se kunnolla haukkunut tms, mutta kun joku meni ohi alkoi tuhahtelemaan hiljaa ittekseen. Me löydettiin tää paikka ensiks ;)

Eilen tuli hieroja illalla Capoa tapaamaan, se kun on takapäästä niin jumi välillä ollut. Capo nautti koko tunnin ihan töysin rinnoin, vaikka oli ekaa kertaa kunnon käsittelyssä. Kuorsaus vain kuului lähes koko ajan. Takajaloissa oli jumikohtia ja samoin selän ja pyllyn päällä. Niissä kohdissa nosteli vähän päätään ja yritti päästä selälle makaamaan, mutta ihan selvän eron huomasi kyllä venymisessä kunhan hetken oli hieronut. Aineenvaihdunta ja verenkierto oli kuulemma hidastuneet takapäässä sanoi hieroja, koska nahka ei juurikaan irronnut kun yritti ottaa siitä kiinni. Hieronnan lopuksi oli uskomaton ero alkuun, nahkaa nousi vaikka kuinka paljon pyllynkin päältä. On ne vaan taitavia nuo jotka lihaksista jotain ymmärtää. :)

Oon ilmoittanut Capon nyt seinäjoelle ja jyväskylään näyttelyyn, Remua en ota mukaan. Tai jyväskylää pitää vielä miettiä josko ilmoittaisin vielä senkin, mutta seinäjoelle meen vain Capon kanssa koska lähden sinne yksin.

Muutama kuva

2009-09-02T12:21:00.004+03:00

Muutama kuva pojista näin sadepäivän kunniaksi. Ihan vaan kotipihalla napattu kun olivat omissa touhuissaan nauttimassa elämästä...

Vauhtia piisaa

Välillä on kuitenkin pakko pysähtyäkin..

Pikkupoju mielummin keskittyy luihin

Välillä on kuitenkin tarkasteltava ympäristöä

Maisan muistolle

2009-08-26T21:15:00.002+03:00

Tänään koitti se kamala päivä, jolloin Annen ja Mikan bullmastiffivanhus Maisa lähti sateenkaarisillalle 10 vuoden ikäisenä. Meille kaikille niin rakas vanha rouva, oman arvonsa tunteva, iloinen ja hyväsydäminen muori jättää jälkeensä ison aukon Kotisarantielle.

Maisa (Bedste´s Ditte) 6.4.1999-26.8-2009

Käyt enkeli vierelläs taivaanrantaa, on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa. Et kipua tunne taivaantiellä, on monet rakkaat vastassa siellä.

Arkeen palattu!

2009-08-25T08:53:00.002+03:00

Noniin! Arkeen on palattu viikko sitten maanantaina. Loman aikana en ihan tarkoituksella ole tänne kirjoitellut, ollaan vaan nautittu elämästä!

Heti kun loma alkoi saatiin ihania vieraita kylään, Remun veli Dami perheineen tuli visiitille kun olivat ohikulkumatkalla. Kyllä on hieno poika tuo Dami. Remun kanssa ei annettu tavata ollenkaan, mutta Capon kanssa tutustuivat jonkin aikaa ennenkuin laitettiin Capo Remun seuraksi eristykseen ;) Ihanaa kun kävitte Nina ja Jouni+ lapset.

Toisella lomaviikolla lähdettiin ruotsiin vähän sukuloimaan ja viettämään lomaa. Koirat meni siksi aikaa Vikbyn koirahoitolaan. Paikka on meille tuttu koska Jami vietti siellä joskus päiviä kun oltiin lomalla, mutta Remulle ja Capolle paikka ei ollut tuttu. Olivat sisätiloissa eikseen mutta ulkoilut aina samaan aikaan. Hyvin oli molemmilla siellä mennyt, mutta on Capo paljon reippaampi kun Remu ja sen huomaa. Kun haettiin pojat hoidosta, ei kumpikaan kattonut päällekkään. Ne mökötti molemmat kaksi päivää, ja oli kun ei tuntiskaan. Jami aikanaa otti kaiken ilon irti aina jälleennäkemisestä ja oli silminnähden onnellinen, mutta nämä kaks ei tullut edes lähelle. Molemmat tapaa nukkua ainakin alkuyön meidän huoneen matolla, mutta omilla paikoillaan makasivat ekat yöt reissun jälkeen eikä tulleet.. ;)

Tosi lämpimän kesäloman ansiosta Remu on alkanut viihtymään vedessä, menee jo tosi syvälle ihan tärinässä, jopa ui muutamia vetoja mutta nopeesti tulee takasin päin että ylettyy jalat pohjaan. Ollaan touhuttu paljon koirien kanssa ja nautittu kiireettömästä ajasta. Kesällä ei jaksettu lähteä yhteenkään näyttelyyn, mutta ehtiihän sitä nyt syksyllä ja talvellakin.

Vahvistusta meidän ja naapureiden koiratiimiin on saatu viikonloppuna! Tätä on jo odotettu ja salaisuutta pidetty jo niin kauan että nyt on pakko ääneen iloita. Annelle ja Mikalle muutti viikonloppuna uusi pieni Borkku-pentu Martta, suoraan Australiasta. Meten ja Maisan seuraksi sisätiloihin ja kaikkien neljän seuraksi ulkoleikkeihin peuhaamaan tuli ihanaakin ihanampi ruttuturpa.. Laitan tännekkin kuvia kunhan saan kuvattua ja kameran pysymään pikkuvauvan perässä.

Mikähän meidän Remulle on tullut kun on ruvennu syömään ?? Ollan nyt yli 2,5 vuotta tapeltu syömisien kanssa kun on niin kranttu ettei kukaan ole, ja siksipä onkin niin pieni ja laiha. Nyt yhtäkkiä jotain on tapahtunut ja on alkanut syömään kunnollam, kaikki mitä tarjotaan, ja senpä takia on alkanut saada hiljalleen painoakin kertymään. Pieni ja hoikkahan se on siitä huolimatta mutta nyt ei enää näytä niin pikkuruiselta.

Palaan kuvien kera myöhemmin, ja nyt alkaa bloginkin päivittäminen normaalitahtiin taas...

Pitkästä aikaa taas

2009-07-09T10:29:00.008+03:00

Eipä oo jaksanut päivitellä tänne kun ei meillä erikoisempaa oo tapahtunut. Ollaan vaan vietetty letkeetä maalaiselämää.
Uimassa ollaan käyty muutama kerta, naapureiden Mette ui ihan mahtavasti, joten Capo päätti hypätä perään. Meitä oli paikalla 4 aikuista mutta kukaan ei ehtinyt reagoida kun Capo jo oli hypännyt. Painui veden alle, mutta pääsi pintaan ja ui rantaan. Tuo siis osasi hienosti uida mutta säikähti tietysti. Miehet oli hyppäämässä jo perään pelastamaan pientä miestä mutta niin se kääntyi ja tuli uiden rantaan. Remu ja Maisa kahlailee mutta eivät ui.

Öjbergetillä ollaan lenkkeilty ja sen takana olevalla pururadalla tietysti. Hienot on lenkkimaastotja koirat nauttii metsälenkeistä. Vaikka öjberget on noin pieni mäki, saa sinne kiivetessä kuitenkin itsensä lämpimäksi.

Tässä ollaan kiivetty mäelle ja vauhti alaspäin on kova.

Kokkolan näyttelyyn ei lähdetty kun Capolla oli niin jumissa takapää että liikkui huonosti. Myöskään kauhajoelle ei lähdetä vaikka ensin niin mietittiin. Saa nähdä osallistutaanko enää mihinkään näytelmiin. Ehkä sit joskus 5 vuoden päästä jos nuo olis tarpeeks kehittynyt ;)

Lomia odotellaan kovasti että olis aikaa tehdä jotain kivaa. Muutama kuva loppuun.

Remu ja Capo

Kaikkea

2009-06-06T19:06:00.002+03:00

Tiistaina Capo täytti vuoden, synttäreitä juhlittiin omalla porukalla. Lahjaksi pikkupoju sai jättipallon, molemmat sai isot luut ja Capolle tehtiin kakku jossa maksalaatikkoa joka kuorrutettu kermaviilillä, lihapullia koristeena ja kynttilän tilalla nakki. Hienosti maistui pojulle ja lahjoistakin sai hepulin.

Keskiviikkona olin Capon, Niinan ja Pihkan kanssa kaupungilla, hienosti meni reissu meidän maalaistolloltakin. Pihka on niin tottunut kaupungissa kulkija, mutta me asutaan täällä landella jossa saa aina olla vapaana eikä liikennettä juuri ole. Capo on kyllä luonteeltaan huomattavasti reippaampi ja uskaliaampi kun Remu vastaavan ikäisenä. Nykyään Remu on oman arvonsa tunteva ja reipas mies joka ei pienestä hätkähdä, mutta nuorempana kyllä sai varautua paniikkikohtauksiin !

Muuten ollaan lenkkeilty. leikitty ja oltu puuhommissa omalla pihalla. Pari päivää on ollut niin kova tuuli ettei oo paljon viittinyt turhaan ulkona ollakkaan. Joku ilta tällä viikolla koirat intoutuivat kunnon mutapapainiin, multakasassa johon oli vettä päässyt oli kiva painia ja kauan ennenkun huomasin. Sen siliän tien mentiin pesulle ja pitihän siinä koirienkin löylyihin tulla taas. Lempparihommaa selvästi.

Tänään lähdettiin kuudelta aamulla ajelemaan Tuuriin näyttelyyn ja oltiin siellä hyvissä ajoin. Aamulla ei ollut muuta liikennettä joten sai päästellä menemään ihan hyvin. Koirat nukkui koko menomatkan ja heräsivät vasta näyttelypaikan parkkipaikalla. Tuuli oli kova ja ilma tuntui jäätävältä, muuten ihan kivasti järjestetty näyttely. Capo sai H:n, ja tuomari Irina Poletaeva tuli kertomaan syytä tälle tulokselle. Alkoi puhmaan anglantia kun kerroin itsekin sitä puhuvani, ja sanoi Capon olevan tosi epäkypsä ja kehittyminen täysin vaiheessa. Kehui monella tavalla Capoa, mutta sanoi että tarvitsee runsaasti aikaa lopulliseen kehittymiseensä. Kiva oli kuulla ettei kuitenkaan kannata toivoa menettä. Capo on tosi vauvamainen koska on korkea mutta laiha, pää on ihan pieni verrattuna muuhun ja muutenkin vielä hassu ;) Ja silti niin ihana ja Rakas!

Tässä vielä capon arvostelu, joka oli mun mielestä tosi hyvä ottaen huomioon tuloksen:

Very good breedtype. Enough bones. Still needs time for final developement, specially in ribcage. typical head and expression. Exellent crest of neck. Correct topline an carriage. Should have better topline in movement and more drive. Frontfeets could be better but enough angulated. Nice Brindlecolour. Typical temperament. Jun H

Remua ei taas(kaan) touhu jaksanut kiinnostaa pätkän vertaa. Kyllä se on kehässä ihan ok, mutta huomaa sen normaalin yli-innokkuuden katoavan jos joutuu pitkään odottelemaan, ja nytkin oli niin kylmä tuuli. Remu kuitenkin sai tuloksekseen Avo Eri1, PU2 ja varaserti. Tosi kivasti siis meni, ja arvostelu oli myös hyvä. Tässä se :

Correct breedtype. Very well developed, exellent bones. Should have better shape of head, bit too much lips. Correct bite. exellent crest of neck and topline. Very well developed in forechest and ribcage. Frontfeets bit turn out. exellent rearangulations, typical movements.

Ihan kiva päivä kaiken kaikkiaan, koirat oli väsyneitä päivän jälkeen. Käytiin ostamas niille ja tietysti myös meille pehmikset, ja pienten päivänokosten jälkeen oli kamala nälkä molemmilla koirilla. Ulkona menikin sit taas loppupäivä.
Kuvia elämästä myöhemmin, nyt ei millään jaksa!

Maisan 10-synttäreitä juhlittiin

2009-05-26T21:24:00.012+03:00

Naapurin Maisa-bullmastiffin 10v synttäreitä juhlittiin vasta tänään. On ollut kaikenlaisia kissanristiäisiä tässä ettei olla ehditty järjestää synttärijuhlia ;)

Tuo kuva tuossa ylhäällä on otettu tänään pojista lähdössä kakkukesteille. Pojilla oli kravatit kaulassa ja Maisalla olli serpentiiniä yllä. Mette oli myös mukana mutta tällä kertaa asusteeton.

Maisa odottaa herkullista kakkuaan

Ja tässä Meten-borkun vuoro

Meidän pojat söi niin vauhdilla että niistä sai vain Jälkeen kakun-kuvat ;)

Kakun jälkeen voi laittaa ranttaliksi, tässä pikku-C ja Mette

Lapset piti huolta huvin pidosta myös, tässä meidän neiti 3v näyttää miten trampoliinilla voi tehdä temppuja.

Ja tässä porukan uusin tulokas, naapureiden vauva ja meidän ihana kummipoju Juuso, pian 4kk :)

Ihanat kesäilmat.

2009-05-23T21:55:00.010+03:00

Aivan upeat kesäilmat on ollut. Ollaan kylvetty lisää nurmikkoa etupihalle, kun viime vuonna ei kaikkea ehtinyt. Nyt on aidoilla rajattu ettei just kylvetyille nurmikoille saa koirat mennä, ja arvaas kuinka kivaa olis hyppiä aitojen yli kielletylle alueelle. =) Muut istutukset on kerran-pari merkattu, muuten saaneet olla aika rauhassa. Koirat nauttii silminnähden auringosta ja molemmat pojut makoilee nurmella onnellisena. Virtaa riittää kuummista päivistä huolimatta ja energiaa puretaan nykyään kaiken muun ohessa taistelemalla kepeistä ja muista.

Uimassa on käyty koirien kanssa mutta Capo ei uskaltautunut kun vähän koskemaan tassuilla veteen, mutta Remu meni paljon reippaammin kun viime kesänä. Haki keppejä niin syvältä että kastui kokonaan mutta että tassut hipoi kuitenkin maata ettei tarvinnut uida. Nyt vaan kesällä pitää viedä paljon naapurin Meten kanssa, ehkä pojutkin uskaltautuu kun Mette uisi vaikka koko päivän.
REMUN EKA KAHLAUS...

... JA ALLA CAPO NÄYTTÄÄ OMAN ROHKEAN TYYLINSÄ

Ilmoittauduin vielä kesäksi pariin näyttelyyn ja loppukesän juttuja katson vielä myöhemmin. Nyt ainakin mennään tuurin lisäksi pikku-C:n kanssa Kokkolaan 5.7 ja molempien kans ryhmikseen Kauhajoelle 8.8. Erkkariin ei lähdetä ehkä ollenkaan tai sit lähdetään turistiksi ilman koiria.

Voi miten ihana pikkuvaavi Boss meillä tänään kävi ekaa kertaa kylässä. Boss on alle 4kk englanninbulldoggi uros ja meidän pojat oli aivan myytyjä. Myös siis Jens :) On nuo pikku ruttuturvat vaan ihania. Toiset kaverit haki samanlaisen vajaa 6kk sitten, mutta tytön, kyllä nyt kelpaa ihastella ;)

SAAKOHAN TÄTÄ UUTTA LUUMUPUUTA VÄHÄ MAISTAA?

BOSS

TUTUSTUMISTA

Vielä semmoinen asia, että meidän Remun kaksi velipoikaa on tänään valioitunut, molemmat samana päivänä ;) Onnea komeille miehille Damille ja Urholle!!!

TÄSSÄ VIELÄ PIKKU-C JA PARHAAT YSTÄVÄT

Kesä lähenee

2009-05-06T20:00:00.007+03:00

Lämpöiset ilmat ollut viikonloppuna ja alkuviikostakin, mutta eilen satoi. Ollaan oltu viikonloppuna ulkona 12h päivässä molempina päivissä, laitettu pihaa ja istutettu puskia. Koirien kanssa ollaan leikitty ja treenailtu. Uimaan meinaan lähteä huomenna tai ylihuomenna koirien kanssa jos Capo uskaltautuis veteen. Remu ei hirveesti ui, tulee yleensä vedestä nopeasti pois mutta keppien perään menee. Mulla on nyt ke, to ja pe vapaat, niin on aikaa puuhailla koirien kanssa jotain erilaista. Mennään varmaan kaupunkiin, uimaan ja kaverin koiraa moikkaamaan.

Mua harmittaa että ilmoittauduin Tuuriin, nyt tarttis pitää pitkä tauko näyttelyistä... Muutenkaan en niistä tykkää kun en osaa, mutta on se jotenkin ärsyttävää kun ihmiset avoimesti katsoo arvostellen muiden koiria ja sit alkaa kaverin kanssa kauhee supina.. Huhhuh. Ulkonäyttelyt on tosin ihan ok, ei näe kaikkea :)

Capo seisoo kyllä hienosti kun treenaillaan tutuissa ympäristöissä mutta näyttelypaikallamä saan ite sen varmaan sen verran paniikkiin omalla käytöksellä etten uskalla pitää sitä katse mua kohti.. no kyllä se siitä ajan kanssa.

Nyt syömään iltapalaa ja huomenna taas aamusta heti ulos. Istutettiin yhdessä naapureiden kanssa 48 metsätuijaa rajalle aidaksi, ja onpa kova homma opettaa 4 jääräpäätä kiertänään ne ja olemaan pissailematta..

Pari kuvaa alle tältä päivältä.

Kuva näyttelystä

2009-04-28T18:08:00.003+03:00

Kiitos Pia kuvista, tässä yksi kuva Remusta näyttelystä.

Vaasa KV

2009-04-27T10:46:00.002+03:00

Käytiin vaasan näyttelyssä sunnuntaina. Aivan mahtava paikka tuo botniahalli, paljon tilaa ja hyvät kehät. Yhtään ei ollut ahdasta kehien ympärillä eikä kehässäkään. Meillä meni ihan kivasti siellä muuten, mutta Remu oli outo jollain tapaa. Riuhtoi välillä remmissä ja ei ollut yhtään niin rento kuin yleensä. Capo taas nautti täysin rinnoin tohinasta ja olikin taas energinen oma itsensä. Capo sai taas aloittaa bullmastiffit ja ihan kivasti se malttaa olla. Toki se vähän sähelsi ja meinas istua mutta kyllä se siitä. Tuomari kun kysyi ikää ja sanoin 10kk, niin ihmetteli vähän, sanoi että ai niin nuori? Capo sai tulokseksi tälläkertaa Juk EH2. Tyytyväinen olen kyllä, kun jannu on niin vauva ja kehittymätön. Liikkeet on takaa huonot, vetää semmosella omalla hassulla tyylillään, mutta kai se siitä iän kanssa =)

Tässä Capon arvostelu : Korrekti rotutyyppi, tarvitsee aikaa lopulliseen kehittymiseensä, otsapenkereen vielä kehityttävä paremmin. Oikeanlainen kaula, ylälinja ja hännän asento, hyvä luusto. Tarvitsee kehittyneemmän rinnan ja vahvemmat takajalat. Takaliikkeet hieman ahtaat.

Remu taas oli kyllä kunnolla mutta ihan selvästi ei nauttinut niinkuin yleensä, joka kerta on häntä heilunut koko ajan ja kattellut mua onnellisena, nyt ei millään ois jaksanut olla kopeloitavana. Seisoi kyllä paikallaan mutta huomas ettei niin piitannu, olis mielummin ollut ottamassa aurinkoa ! Remulle tänään siis Avo EH2.

Tässä Remun arvostelu: Hyvä rotutyyppi, hyvä luusto kokoonsa nähden, saisi olla parempi kallon ja otsapenkereen muoto, hyvä kaula ja ylälinja, oikea hännän asento. Etuosa riittävä, mutta saisi olla paremmat etukulmaukset. Tyypillinen turkin kuvio ja hyvä luonne.

Naapurin Maisa 10v veti omaan letkeään tyyliinsä ressaamatta turhista ja sai myös EH:n. Kiva päivä kaiken kaikkiaan ja oli kiva nähdä muita bullmatiffi-ihmisiä !!

Onnea vielä tätä kautta Riikalle ja Titolle upeasti menneestä päivästä! Jens sanoi kun nähtiin teidät ulkona, että eikö sen parhaimman ruusukkeen voisi viedä suoraan tonne Titon häkkiin :) Mä ajattelin et ei varmana kun nyt laitetaan kunnolla kampoihin mutta näinhän siinä taas kävi! :) ONNEA kaikille menestyneille ja tuloksiinsa tyytyväisille !!

Vielä on olemassa ihanaakin ihanampia ihmisiä =)

2009-04-21T17:22:00.002+03:00

Pakko laittaa tänne hauska juttu josta olen enemmän kuin onnellinen. Ihmettelin kun kaikille muille oli viime viikolla jo tullut vaasan näyttelylaput ja meille ei kuulunut. Rupesin jo miettimään että enkö ole sittenkään ilmoittanut koiria sinne ( jeps eli pätkii jo pahasti =) ) ... En löytänyt sähköpostista sitä vahvistusta näyttelyyn joten ajattelin että ehkä tein jotain väärin ilmossa mutta jotenkin kuitenkin muistin että ilmoittauduin sinne ja että vahvistuksenkin olisin lukenut silloin joku aika takaperin. Eilenkään ei postin seassa ollut lappuja joten olin jo menettänyt toivon, mutta tänään töistä tullessa oli kirje tullut laatikkoon. Kirjeen takapuolelle on kirjoittanut joku Tanja Iittalasta näin:

HEI!! Tämä teidän kuorenne oli jäänyt omaan kuoreeni kiinni, eikä siinä ollut edes frankkeerausta. Laitoin itse postimerkin ja pistän tulemaan, toivottavasti tuli ajoissa perille ja ONNEA NÄYTTELYYN !

Siis ihanasti tehty ja ihan jokainen ihminen ei olisi samaa tehnyt. Joku välinpitämätön olisi heittänyt kuoren vaikka roskiin, ja meillä olisi mennyt monta kymmentä euroa hukkaan kahden koiran ilmoittautumis maksuissa. Nyt täytyy kyllä ottaa naisen osoite selville ja lähettää joku pieni kiitos, olin niin otettu ! :)

Muutama kuva tältä päivältä, Capo 10kk

2009-04-19T21:47:00.006+03:00

CAPO 10KK

NÄIN MÄ NAUTIN ELÄMÄSTÄ :)

PUSU KAIKILLE RAKKAILLE!!! :)

Taas on tovi vierähtänyt... =)

2009-04-19T15:57:00.002+03:00

Joku kevätväsymys vissiin muhun iskenyt tän blogin osalta, muuten kyllä alkaa olemaan energiaa enemmän kun tarttis !! :)
Ollaan puuhailtu kaikenlaista normaalia päivät pitkät, ei erikoisempaa. Lenkkeillään, käydään metsässä, treenaillaan näyttelyjuttuja ja tokoakin.. Mä vaan tunnun mokailevan välillä niin kovasti noissa tokoliikkeissä, että koirat menee sekaisin. Pitäs nyt hetimiten päästä ohjattuun toko ryhmään.

Ihanat rapakelit on löytänyt meidätja ei auta pätkääkään vaikka pesis koirien tassut ulkoa tulon jälkeen koska jotenkin sitä hiekkaa meille kuitenkin ilmestyy. Monta kertaa päivässä sais imuroida, ja senpä takia ollaankin jätetty imuri eteisen lähettyville.
Karva on toinen juttu meillä mitä tuntuu olevan nyt liikkeellä. Sitä on siis ihan tajuttomasti joka nurkassa joten päätin kuitenkin edellisellä viikolla käydä ostamassa Furminatorin. Kaikki sitä kehuu niin on pakko koittaa. Oon nyt molempia poikia sillä harjannut ja tuntuu että sitä karvaa
tulee ja tulee...

Molempien koirien ruokahalu on nyt taas hyvä, Remu toki nirsoilee niinkun luonteeseen kuuluu, mutta syö kuitenkin. Jopa ihan pelkkiä napuja menee.. Lisäksi annetaan vaihtelevasti Neuta, lihaa, mahaa ja hapanmaitotuotteita joskus. Capo on hirmu iso mies jo, se jyrää kaikki alleen kun sille päälle sattuu ja perseellään tönii Remua pois edestä. Tottelevaiseksi on taas alannut, tai sitähän se on aina ollut mutta välillä sai useampaan kertaan huudella luokse metsässä tms, mutta nyt on taas niin miellyttämisen haluinen kaveri. Muutaman kuvan laitan vielä tältä päivältä illemmalla kun saan kuvat koneelle.
Mua vähän panikoituttaa Vaasan näyttely vaikka yleensä en osaa ressata turhista. Molemmat koirat oon vissiin ilmoittanu ja yhdenkin kanssa sekoilen aina niin hirveesti. Huh, no kai siitä selviää hengissä.

Sit vielä kysymys jos joku osaa auttaa. Jos saisin täältä vastauksen ennen huomista. Meinasin ilmoittaa Capon myös Tuurin näyttelyyn Remun lisäksi, mutta Capo täyttää 1v 2.6 ja näyttely on 7.6. Kuinka pitkä on rokotuksen varoaika ja voiko sen ottaa jo ennen kun koira on täyttänyt...?? Thankjyy jo valmiiksi teille viksuille ja viisahille :)

Ihana aurinkoinen vapaapäivä.

2009-03-19T19:26:00.003+02:00

Aivan mahtava ilma ollut taas tänään. Aurinko lämmittää jo ihan kunnolla päivällä, nyt illalla on jo kylmä kuitenkin.
Vapaapäivä tänään ja meinasin siivota koko päivän. Sitten kävikin niin että lähdin koirien kanssa ajelulle. Ensin ajeltiin palosaarelle ja kierreltiin yliopistolla vähän kurkkimassa ja rantoja ihailemassa. Sitten ajoin Kivihakaan. Auto jätettiin Starkin pihalle ja käveltiin ympäriinsä kivihaassa. Koirat nautti kans hienosta ilmasta ja helppoa on noiden kanssa kävellä vaikka onkin molemmat mukana. Remu on vähän vänkyrä välillä ja niin onnellinen jokaisesta näkemästään asiasta että saa komentaa mutta Capo kulkee hienosti. Hetken kuljettuamme mentiin Musti&Mirriin shoppailemaan. Capoa jännitti tälläkertaa taas liukuovi ja kusas allensa ja pisti stopin. Remu tuli kyllä ja Capokin sit pienellä houkuttelulla. Viime kerralla ei pelännyt liukuovia enää ollenkaan mutta nyt taas ! Ostin Remulle puolikiristävän uuden pannan ja vähän aikaa juteltiin siellä kunnes jatkettiin matkaa. Mentiin moikkaamaan Jenssiä työmaalle johonkin halliin sinne Kivihakaan. Siellä sai koirat rapsutuksia ja ihailuja työmiehiltä ja Remu olis halunnu jäädä sinne. Jatkettiin kuitenkin matkaa ja käveltiin takas Starkille. Ruoka maistui ja uni tuli kaikille kun päästiin kotiin.
Nyt illalla oltiin lenkillä täällä sundomissa ja jäätiin pihaan leikkimään ja sit treenaamaan vähän luoksetuloja.

Meidän minikokoinen bullmastiffi Remu on pian 50kg. Eilen punnittiin ja paino oli eniten mitä ikinä on ollut. 49,7kg =) Juu miniatyyrihän se on verratuna muihin mutta sitäkin ihanampi =) Capo painaa 48kg ja sais jo hetkeks lopettaa kasvamisen. Sit kun Remu on ekan kerran yli 50kg niin meillä Sundomissa on sellaset bileet että... :) Nyt saunomaan ja ruokkimaan katrasta. Viikonloppu meneekin taas töissä.

Tampereella käyty.

2009-03-16T17:15:00.005+02:00

Lähdettiin lauantaina aamulla 7.30 ajelemaan kohti tamperetta ja oli aivan uskomattoman hyvä keli ajella. Oltiin siellä kymmeneltä joten kerettiin hyvin lenkkeillä ja ulkoilla ennen kehää. Capo siis oli vain mukana ja hienosti meni. Capo sai ERIn josta olin tosi yllättynyt kun oli niin paljon hienoja koiria taas mukana. Sijoitusta ei tullut mutta en sitä kyllä odottanutkaan. Hieno ja mukava päivä oli ja kivoja ihmisiä taas paikalla =)

CAPO 9kk

PIHKA hassusta kulmasta kuvattuna

Vielä Capon arvostelu tänne perään:

Tyypillinen uros, hyvä luusto ja kokonaisuus. Oikeanlainen pää, purenta, silmät ja korvat. Vahva niska ja selkä. Kulmaukset riittävät, hyvä turkki ja väritys. Oikeat liikkeet.

Perjantain kuulumisia

2009-03-06T08:18:00.002+02:00

Taas on viikonlopppu tulossa, jonka oon tietenkin taas kerran töissä. Viime viikonloppuna oli mätsäri Kivihaassa jonne olis olult kiva mennä mutta olin aamuvuorossa joten ei päästy. Kaverin pikkusessu Tilda sai siellä elämänsä ensimmäisen pokaalin ! Jipii =) Nyt tulevana sunnuntaina olis taas mätsäri samassa paikassa, mutta kuten arvata saattaa olen taas aamuvuorossa.=/ No eipä se mitään haittaa kun ei oltais menty kuitenkaan. Tuomarina siellä on pennuille meidän entinen tottisopettaja, se samainen joka sai Remun pelkäämään aikanaan koko seuraamista ja kaikkea muutakin. Kerroin sille turhan selvästi oman mielipiteeni joten varmaan olis viskannu meidät kehästä alka aikayksikön =)

Mulla meni jalasta nivelsiteet, joten jalka paketissa en oo voinut paljon koirien kanssa touhuilla pariin päivään. Ennen sitä mentiin remun kanssa potkurilenkkejä, Capon kanssa tavallisia lenkkejä, omassa metsässä tehtiin hankihyppelyä joka vei voimat koirilta ja ihmisiltä kun siellä on varmaan metri lunta eikä mitään polkuja valmiiksi. Sit oon Remua treenaillu aika paljon ja nykyään pysyy paikkamakuussa lumisella maalla, jota ennen ei halunnut tehdä. Pienet on ilot.

Molemmat koiriat on syönyt hyvin, Remukin jo melkein viikon molemmat ruuat joka päivä. Luita oon antanut nyt kans enemmän kun ennen kaluttavaksi ja kyllä koirat tykkää. (ja me ihmisetkin, on raivostuttavaa kun ne hakee polttopuita takan vierestä kaluttavaksi ja koko talo on täynnä tikkuja ja puunpaloja. )

Kevät on tulossa ja sen huomaa omasta fiiliksestä. Kiva touhuilla pihalla ja tehdä hommia. Vapaapäivinä ollaan oltu lasten ja koirien kans ulkona tekemässä milloin mitäkin helposti 5-6h. Se on aika paljon kun ajattelee kuinka paljon päivässä on hereilläolotunteja. Autoakin ollaan vaihtamassa isompaan. On jo haaveiltu yli 6 vuotta Chrysler Voyagerista ja nyt luulen että on aika semmonen hankkia. Mahtuu paremmin koko porukka matkustelemaan.

Ilmoitin molemmat koirat Vaasan näytelmiin ja en viikonlopun Tampereen näyttelyyn lähdetään siis Junnu-Capon kanssa. Laput tuli eilen ja on sovittu lapsille hoitopaikka Mummilaan ! Kiva lähteä pelkästään minä, Jens ja Capo. Aavistuksen rupes vaivaamaan viime näyttelyn kommentti Capon silmistä. Sanoi että ne on liian isot ja pyöreät. Silloin ajattelin että ihan totta, mutta nyt kun oon kattellu niin samanlaiset on muillakin... Kyllä ne on mantelin muotoiset ja ihan normaalikokoiset mun mielestä. Noh kattotaan mikä tuomio tulee !! =)

Pitkästä aikaa.

2009-02-26T20:21:00.003+02:00

CAPO VAHTII TONTTIA =)

Kiirettä pitää! No oikeesti on ollut aika leppoisen rauhallista mutta koneelle ei oo ehtinyt kunnolla kun on ollut niin upeet ilmat ulkona. Ollaan päivittäin tehty pitkiä lenkkejä nauttien säästä ja metsäretkiä tehty myös. Remun kanssa ollaan menty juoksulenkkiä potkurilla, ja Capon kanssa myös mutta tietty paljon hiljempaa ja ilman vetoa. Remu rakastaa potkukelkkaa, kun näkee että otan potkurin niin lähtee heti juokseaan ja vetämään. Potkuri tietysti liukuu niin hyvin ettei ole mitenkään raskas vetää mutta juoksee vetäen ilman yhtään potkuttamista tuon lähilenkin 4km ihan helposti ja lähtis heti uudestaan. Nuo juoksulenkit on kivaa extraa tuolle adhd tapaukselle jolle ei mikään liikunta ole tarpeeksi. Vaikka lenkkeiltäis normaali lenkki ja metsälenkki ja vapaata riekkumista keran naapureiden ja treenataan vielä tottista päälle niin ei riitä, siksihän se onkin noin hoikka kun saa liikuntaa kylän muidenkin koirien puolesta! Capo osaa onneksi ottaa rennosti elämän ja sille riittää kun saa leikkiä ja lenkkeillä.

Remun kuvaustlokset tuli tänään. Ja vähän kyllä harmittaa... Hultholm katsoi kuvat kuvattuaan Remun ja arveli että tulee takaisin C:nä. Mahdollisuus myös B:hen mutta jos tulis huonompana, niin tekis kyllä valituksen ja uusinnan, koska kuulemma järkyttävän huonot lonkat saa D:tä ja nuo oli sen mielestä kyllä hieman löysät muttei muuten huonot. Näytti siellä verrattavaksikin A:n kuvat ja D:n kuvat Remun kuvien viereen ja ero oli kyllä selkeä molempiin... No kuvat tuli kuitenkin tänään takaisin lonkat D/D ja kyynärät 0/0. Mä kyllä uskon että ne kennelliitossa osaa asiansa ja oikea tuomio tuli, koska tekeehän ne tuota työtä siellä päivittäin. Toivottavasti ei rupea haittaamaan liiaksi ikinä että pystyy olemaan oma onnellinen itsensä :) Ei pitäis vaan uskoa mitään arveluita ennen lopullista tuomiota.

Remu vaan kuihtuu. Meten juoksu on parhaimmillaan ollut ja siitähän on mies taas saanut voimia jaksaa paastota. Capo on myös vähän ulvonut mutta muuten kehittyy hyvin eikä turhia hötkyile. Kokoero alkaa olla jo melkoinen pojilla, Capo on korkeampi, ja alkaa olla aika leveäkin mutta pää tietenkin on pikkuruinen vielä. Alle laitan kuvan pojista takaapäin kun ovat syömässä. Siitä aika hyvin huomaa kokoeron.

POJAT RUOKAILEE

CAPO 8kk

REMU 2 VUOTTA!!!

2009-02-13T19:01:00.004+02:00

Onnea rakkalle Remulle! 2-vuotta tänään täynnä ja sitä on juhlittu oman perheen kesken :)

Töistä suoraan menin suoraan kauppaan ja sieltä tarttui mukaan lahjaksi pallo ja luu, herkuksi nakkeja ja maksalaatikkoa, suurimmat herkut. Niin se aika vaan menee, että Remukin alkaa olemaan aikuinen kohta, ikänsä puolesta siis, vaikkei tokikaan käytökseltään.

Tampereelle piti lähteä sunnuntaina näyttelyyn, mutta ei lähdetä. Remun lonkkakuvista on liian vähän aikaa nukutusaineen takia, ja Capolla oli nenäpunkki turun näyttelyn jälkeen. Nyt on siis terve jo mutten halua uusia tartuntoja meille. Seuraavaksi sit Tampereelle 15.3 capon kanssa jos kaikki menee ok.

Huomasin vasta nyt että edellinen kirjotus jäi kesken treenien osalta, treenasin silloin Remua vähän myöhemmin ja Capoa myös. Tällä viikolla on treenailtu aika paljon, mutt nyt ei aika riitä kirjoittamaan !! Nyt juhlimaan Remua :)

Pitkästä aikaa oikeesti terveenä !

2009-02-02T12:59:00.010+02:00

Jipii, mä oon terve. Ihan kunnolla parantunut kaikista taudeista jotka on tarttunut ja jyllännyt meidän huushollissa jo 2viikkoa. Huomenna meen töihin pitkästä aikaa, oon ollu 1,5vkoa pois. Kun oon ollu huonossa kunnossa, en oo jaksanut koirien kanssa paljon ylimäärästä touhuilla. Jens on lenkkeilyttänyt koiria, Remun kans tehnyt juoksulenkkejä ja vetolenkkejä, ja koirat on paininu naapurissa. Koulutus on kokonaan jäänyt eikä muutenkaan oo saanut tarpeeksi aivojumppaa..

Eilen sit oltiin ensin pihalla treenamassa vuorotellen. Ensin Remun kanssa paikallaoloa ja seuraamista. Molemmat menee ihan ok. Remu makaa nykyään lumessakin, ennen sitä ei saanut märälle tai lumiselle maate. Seuraaminen ok-on kehittynyt siinä kyllä ihan ok. Jens kuvasikin sitä että olisitte saaneet arvostella mutta mä poistin ne kun en ollut itteeni tyytyväinen. =/ Ens kerralla sit. Sit naapurit tulikin jo ulos niin jätettiin treenaaminen ja painuttiin peuhaamaan. Lapset leikki ja laski pulkalla, koirat paini ja riehui yli puolitoista tuntia täyttä päätä. Iltapäivällä pakattiin nakkeja taskuun ja lähdettiin kera koirien, lasten ja pulkan kohti pururataa. Käveltiin kotoa sinne ensin n. 1km ja siellä koirat juoksi vapaana yli 5km. Lapset käveli hienosti myös koko matkan, paitsi alamäet mentiin täysillä pulkalla... Sieltä sit tultiin reippaasti kotiin samaa reittiä kun mennessäkin. Meni yhteensä yli 2h tuolla metsässä kun koirat juoksi ja leikki niin innoissaan ettei pidetty hoppua pois.

Remulle pidin totaalipaaston viikonloppuna. Perjantaina poju vaan maisteli vähän ruokaansa vaikka oli Neuta, joten ajattelin että saa olla syömättä. Perjantai iltana en antanut ruokaa enkä koko lauantai päivänä mitään. Eilen aamulla annoin pelkkiä napuja vajaan yhden mitallisen, eli puolet vähemmän kun yleensä. Söi sen hyvällä ruokahalulla, melkein hotkimalla jota ei koskaan tee. Eilen illalla sit annoin vielä ruuan ja senkin söi hienosti. Vautsivau!! Tänään aamulla Remu söi innokkaasti jo koko normaalin annoksensa. Ehkä jätkä vihdoin tajus että sillon syödään kun ruokaa on tarjolla tai jäädään ilman. No 10 jälkeen laittauduttin taas valmiiksi lasten kanssa ja otettiin koirat autoon ja lähdettiin tälläkertaa ajaen pururadalle. Kierreltiin siellä vähän pidempi lenkki kun eilen, mutta suurinpiirtein sama aika meni kun me ihmisetkin liikuttiin koko ajan. Koirat juoksi onnellisina pulkan perässä ja metsässä. Muutama kuva loppuun.

HERE I COME...

Remulla vauhti päällä

Veljekset vauhdissa

Uusi viikko taas

2009-01-26T13:43:00.002+02:00

Eilen palauduttiin turun reissusta! Oli oikein kiva reissu kaikin puolin. Lähdettiin lauantai aamuna ajelemaan turkuun ja matka meni kivasti neljässä tunnissa ilman pysähdyksiä. Muutama minuutti ennen hotellia Capo oksensi autoon. Ihmisvilinä turun keskustassa aiheutti ensin pieniä paniikkikohtauksia koirissa, eikä Capo uskaltanut pissata mihinkään, mutta tottuivat nopeasti että kaikki ulkoilu reissussa oli kaupunkikävelyä.
Kun oltiin viety koirat ja tavarat hotelliin, lähdettiin käymään Raision ikeassa. Sieltä haettiin naapureille muutama tavara. Sitten takaisin hotelliin ja koirien kanssa kunnon lenkille. Kuljettiin kaupungissa ja joen varrella. Capokin uskalsi jo merkkailla.. =)

Sunnuntaina käytiin aamupissalla, aamupalalla ja koirat sai aamuruuan, sit lähdettiinkin kohti turkuhallia. Huh mikä määrä autoja, ihmisiä ja koiria. Onneks molemmat omat koirat osasi nyt olla fiksusti ja rauhallisesti "rodunomaisesti" muista piittaamatta. Kävelivät nokkapystyss halliin sisään niinkun maailmanvalloittajat. Paljon oli hienoja koiria ilmoitettu näyttelyyn ja mukavia ihmisiä :) Damin eli Remun veljen omistajat olivat paikalla ilman koiraa, samoin oli Eino omistajineen eli Capon veli. Huipputyyppejä!!

Saatiin taas aloittaa koko bullmastiffi show, Capon kanssa siis kehään. Ensin Capo säikähti kun tuomari tuli, pakitti vähän, mutta leppyi heti ja antoi tutkia. Hampaiden näyttö meni ok, samoin muu ronklaaminen. Juoksu on vaivalloista Capolle,kun on niin epäsopusuhtainen. Capo oli pen3 eli viimeisiksi ei jääty mutta ei oltu KP:n arvoisia.

Capon arvostelu

Rodulle tyypillinen uros, oikeat pään mittasuhteet. Oikeat vartalon mittasuhteet. Oikea luuston vahvuus. Ilme on tyypillinen mutta silmät vähän pyöreät. Haluaisin enemmän massaa. Ei liiku oikeanlaisesti takaa.

Kaikki nämä ihan totta. Capon silmät näyttää tosi isoilta nyt kun pää on tollanen kapea ja luihu... Takaliikkeet on heikot, se on ollut tiedossa mutta parantuneet on jo jonkun verran. Muuten koira on ihan jees.

Remu omaan letkeään tyyliinsä ei piitannut mistään hallissa, otti nokosia keskellä käytävää ja pussaili vähän joitain tuttuja koiria. Kehässä Remu oli oikein mallikkaasti, seisoi hyvin ja juoksi innoissaan. Jonkun nartun hajut oli ilmeisesti yhteen kohtaan jäänyt edelliseltä rodulta kun nenä maassa yritti olla siinä samassa kohdassa koko ajan. Tuomari oli tiukka eikä turhaan Eriä jaellut. Nuorissa uroksissa ei saanut kukaan eriä. Remu voitti luokkansa ollen Nuo EH1. Olin oikein onnellinen, koska Remun taakse jäi upeat koirat. Olin ihan ihmeissäni enkä meinannut millään uskoa.

Remun arvostelu

Rodunomainen. Erittäin hyvä pää. Hyvä runko. Riittävät lihakset, mutta kaipaisin lisää massaa. Tyypillinen ilme, oikeat liikkeet.

Tänään sit olin Remun kanssa lonkka ja kyynärkuvissa. Meni ihan kivasti, nukahtamiseen meni melko kauan, samoin heräämiseen. Nytkin nukkuu ihan kanttuvei, mutta käveli itse autoon ja pois. Kuvat lähti Hultholmin mukaan kyynärät nollana ja lonkat Ceenä. Pitääpi odotella ja katsoa miten tulevat takaisin. Samalla reissulla tehtiin virallinen sydänkuuntelu kun siitä nyt niin kuhistaan, ja hyvät oli tulokset. Lähti kennelliittoon tulos puhtaana, ei sivuääntä tms. Nukutusaineen varoaika on 4vkoa ja Tampereen näyttely on kolmen viikon päästä, joten Remu ei ainakaan lähde sinne matkalle. Pitää katsoa lähdetäänkö kuitenkin Capon kanssa vai jätetäänkö väliin molempien osalta!

Kyllä joulupukki tiesi!

2009-01-20T10:39:00.006+02:00

Kerrankin joulupukki onnistui täysin lahjassaan. Koirat sai lahjaksi luita, leluja, herkkuja ym, mutta ylitsepääsemättömän ihana lahja Capon mielestä oli tämä kahden euron vinkuva pallo! Sen kanssa jaksaa touhuta jokaikinen päivä ja kauan.

Ulkona meni kissa, piti ikkunasta vähän murista ja pullistella...

Kipiänä.

2009-01-19T18:25:00.002+02:00

Ollaan minä ja lapset kipeenä oltu viikonloppu ja tauti vaan jatkuu. Mä en oo jaksanut paljo koirien kans extraa touhuta, mutta ollaan oltu metsäs ja pihalla kyllä, koirat on peuhannu ja Remu vetänyt lapsia pulkassa. Jens on käyny kyllä Remun kans juoksemassa melkein päivittäin. Niillä on ihana yhteinen tapa =) En tajua minkätakia koirat kulkee yhteislenkillä ihan kylki kyljessä kiinni. Ne menee just samaa tahtia ja oikeesti aivan kiinni toisissaan. Helpompi on mennä erikseen, ja kun Remun kans juostaan paljon niin Capo tietty sillon jää kotiin. Yleensä kuitenkin kun minä käyn, niin otan molemmat mukaan.

Remu syö kyllä ihan ok nyt, vaikkakin huomattavasti vähemmän kun yleensä. Neu menee hyvin, naput jotenkuten ja liha+piimä/kermaviili hyvin. Eli lähinnä ne nappulat on ainoat jotka tökkii.

Perjantaina tuli turun näyttelylaput. Huh miten paljon koiria on ilmoitettu! Mua alkoi jo vähän päässä heittää kun ajattelen niitä kaikkia upeasti esiintyviä koiria ja hienosti laittautuneita omistajia !! Mä tuun tukka takus ja paniikki päällä mutta onko se niin nuukaa. Bullmastiffeja oli joka tapauksessa ilmoitettu yhteensä 49. Pentuja oli 6 joten on Capolla siis kehässä seuraa. Uroksia oli 20 ja narttuja 23. Kiva nähdä upeita koiria ja ihastella ja varmaan vähän oppiakkin taas jotain. Lauantaina viedään heti aamusta lapset mummulaan ja lähdetään Jenssin ja koirien kanssa kohti turkua. Ollaan hotellissa yötä, ja koitetaan keksiä kivoja lenkkeilyreittejä turusta!

Nyt täytyy mennä juomaan lämmintä ja antamaan lapsille kuumetta alentavaa että selvitään taudista ennen reissua !

Sunnuntai!

2009-01-11T14:54:00.002+02:00

Ihana viikonloppu taas takana, vaikkakin oon ollut töissä. Koirat nauttii lumesta ja ulkona peuhaamisesta kun on ollut alle 10astetta pakkasta. Oli se viimeviikkoinen -17 vähän liikaa itse kullekkin. Naapureiden kanssa ollaan pulkkailtu ja oltu ulkona. Koirat juoksee ja leikkii yhdessä kaikki 4. Aivan mahtava säkä käynyt naapureiden kanssa =) Rakennettiin vuosi niiden jälkeen, Sundom on ruotsinkielinen kylä ollut oikeestaan aina, nyt vasta on suomenkielisiä alkanut tulemaan enemmän. Ostettiin tontti ja naapurissa asui suomenkielinen nuoripari joilla bullmastiffi-narttu Maisa ja bordeauxindoggi-narttu Mette. Alusta asti yhteistyö sujui hyvin, Jami nautti narttujen seurasta ja kun Remu muutti meille, tuli kaikista neljästä parhaat kamut. Toki nuo ruttuiset koirat usein lyöttäytyi yhteen enemmän ja se iso musta lammas jäi vähän syrjään =) Sielujen sympatiaa noilla punaisilla koirilla! Capoa odotettiin innolla meille, ja kaikki otti brindle-pojan hienosti vastaan. Nyt kun kaikki 4 koiraa on samalla aaltopituudella, pitää meidän pojat yhtä ja kiusaavat naisia. Takkiin tulee välillä kunnollakin kun Mette näyttää kuka määrää, mutta pojat alistuu aina naisten tahtoon. (Miksei ihmisilläkin mee noin) =)

Remu on taas lähes kokonaan lopettanut syömisen, taitaa olla taas Meten juoksuaika lähellä jollei jo alkamassa. Se panee meidän miesten päät niin sekaisin, että pitää aloittaa kolmen viikon paasto ja alkaa laulamaan ulkona ollessa kauniita säveliä jos pääsis vaikka vähän koittamaan =) Toivon kovasti ettei Capoon vaikuta, Jami ja Remu nimittäin lopetti molemmat syömisen aina juoksun ajaksi. Harmittaa vaan jos on alkamassa, ja ehdin jo ilmoittaa Remun turkuun ja tampereelle näytelmiin, mutta ei sitä voi viedä näytille jos on aliravitun näköinen taas sit. Turun näyttelyyn mennessä ei varmaan kerkee vaikuttamaan niin paljon ,mutta tampereelle kyllä. Viime kerralla ennen juoksua oli Remun paino 48kg, muutamassa viikossa tippui niin paljon että oli alle 44kg kun juoksu loppui. Nyt ollaan puolivuotta syöty hyvällä ruokahalulla ja paino 50kg. Jos taas tippuu paljon, niin hermo menee. Sporttinen kroppahan tolla Remulla on muutenkin eli on suht hoikka, mutta laihtuessa siltä katoo posket ja kaikki, joten pääkin näyttää paljon pienemmältä. Raakaruokinta kiinnostais jonku verran mutta en koe tietäväni siitä tarpeeksi. Uskon että Remu söis paremmin jos olis jotain vastustamatonta ruokaa, mutta nuo perus naput, jauheliha, neu, piimä ym ei oo suurinta herkkua.

Tänään mentiin Jenssin kans saunaan ennen mun töihin lähtöä ja taas koirat tunki mukaan. Tai siis mielelläänhän me ne sinne otetaan kun on iso sauna ja paljon tilaa, ja selvästi huomaa kuinka pojat nauttii.

Nyt jatkamaan hommia että pääsee joskus kotiinkin takas !!

Ihana talvi

2009-01-09T11:23:00.003+02:00

Eilen olin Remun, Niinan ja Pihkan kans kapungissa kävelyllä. Siis olin satavarma että meidän maalaiskoira ihmettelee kaupugin menoa ja jännittää uusia hommia, mutta meni siis mahtavasti. Kyllä Remu katteli vähän hämillään kerrostaloja muttei mitenkään pahalla. Koko puolitoista tuntia kaupungissa meni tosi hyvin. Kotona Capo oli ollut sillä aikaa hommissa Jenssin ja lasten kanssa. Se nauttii kun saa olla mukana rakennushommissa ja pihatöissä. Vaikkei kovin kylmä eilen ollutkaan niin silti ulkona tulee aina sen verran vilu että on kiva mennä illalla saunomaan. Lapset nukahti nopeesti ja mentiin Jenssin kans saunaan ja kun alettiin olemaan valmiita, alkoi koirat vinkumaan et eikö me päästä yhtään käymään??? Meillä kun on tuo HetiValmis kiuas, se lopettaa lämmittämisen heti kun laittaa kannen kiinni, niin mentiin itse pesulle suihkun puolelle, pantiin kiuas kiinni ja niin meidän löylykoirat hyppäs ylälauteille nauttimaan. Vaikeeta hommassa on vaan se ettei koiria meinaa saada pois sieltä. Meillä on vähän outo sakki täällä sundomin mettässä, kun ollaan koko porukka yhdessä joka paikassa-2aikuista, 2lasta ja 2 kuolaavaa koiraa =)

Tänään iltavuoroon ja viikonloppukin menee kokonaan töissä ! Mukavaa viikonloppua kaikille jotka siitä pystyy nauttimaan =)

Saunovat koirat

Ensimmäisiä kuvia vuodelta 2009.

2009-01-08T16:13:00.010+02:00

Uusi vuosi meni hyvin, pojjat vähän mietiskeli mikä pauke kuuluu muttei kumpikana pelännyt. Remu kaatoi mut kyllä kun yritti lähteä rakettia metsästämään ja minä samaan aikaan keskityin muuhun, mutta pieni perseelle lento ei haitannut =)

Ollaan lenkkeilty kovissa pakkasissa, peuhattu naapurin koirien kanssa ja koirat on vihdoin päässyt uutta saunaa kokeilemaan. Kyllä ne nauttii!

Tänään oli Mari, Joona ja Ronja-rottweiler meillä leikkimässä, ja voi kun koirat rakastaa toisiaan. Capo ja Ronja peuhaa jatkuvasti, molemmat kun on kakaroita, ja Remukin välillä villaantui oikeen kunnolla. Metsässä ollaan oltu ja treenailtu seisomista Capon kans. Ilmoitin molemmat Tampereen ryhmikseen helmikuussa ja vielä mietin otanko molemmat vai vaan Capon tampereelle maaliskuussa näyttelyyn.

Tänään meen Remun kans kaupunkiin kera Niinan. Saas nähdä mitä maalaistollo Remu tuumaa ihmisvilinästä. Kuvia alkaaneelta vuodelta!

Remu, Ronja ja Capo pitkästä aikaa yhdessä

Leikkiä

Ronja metsässä

Remu ja Capo metsässä

Seisomisharjoitus ja lihava emäntä

Kuvia

2008-12-29T21:25:00.009+02:00

Muutamia sisällä otettua (kehnoja) kuvia pojista. Ulkona sais upeita kuvia lumessa mutta koirat ei pysy siellä sekunttiakaan paikallaan ja sormet jäätyy :) Mutta molemmista muutama kuva. Remu on siis jo 1v10kk ja Capo ihan pian 7kk. Koko eroa on sen verran, että Capo on tietty pienipäisempi, korkeus on ihan tasan sama, pian Capo on korkeampi. Paino Remulla tänään 49,4kg ja Capolla 40,4kg. Huhhuh ku jätkä kasvaa korkeutta ja painoa vaikka on ihan kukkakeppi.!!

Remun kans meen lonkka-ja kyynärkuvaukseen tammikuun puolessa välissä. Jo on aikakin. =)

CAPO 7KK

REMU

Joulun kuulumisia.

2008-12-27T19:20:00.002+02:00

Joulu oli ja meni! Ihanaa olla lomalla. Aamu alkoi rauhallisesti kun tontut oli tuonu kuusen alle muutaman lahjan. Niitä availtiin ja lapset oli onnellisia. Koirille oli lelut paketissa, mutta Capo ei tajunnut lahjojen päälle mitään. Remu avas omansa hienosti, mutta junnulle piti paperit ottaa pois päältä. Capo sai vinkuvan pallon, joka on aivan huippu ollut. Koko joulun on leikkinyt sillä ja vinkuu niin kivasti aamulla aikaisin :) Remu sai jotain muuta lelua ja tykkäs kans.
Sit alettiin riisipuuron keittoon ja joulusaunaan piti tietysti kans mennä. Lapset nukkui hetken ja koirat ulkoili, sit suunnattiin mun vanhempien luo syömään. Pukki kävi siellä ja sit tultiin kotiin jatkamaan joulua anopin+ muun poppoon kanssa. Lahjoja tuli lisää ja koirille löytyi paketista luut. Viettivät koko illan niiden kimpussa.

Mä olin ollut niin kiltti että sain lahjaksi muiden lahjojen lisäksi SingStar-pelin, ja voi sitä iloa ja riemua kun monta kultakurkkua pienissä glögeissä alkoi hoilaamaan. Kivaa oli ja koirat jaksoi hienosti olla ja keskittyä luihinsa vaikka talossa oli 7 ihmistä hoilottamassa.
Joulupäivänä ja tapanina ollaan vaan otettu rennosti, pulkkailtu ja peuhattu koirien kanssa lumessa. Saunassa on käyty ja laulettu edelleen sitä singstaria. =)

Tänä aamuna meni hermo! Lapset nousi ja tuli sanomaan että täällä haisee kakka. Nousin sit ihmeissäni ylös katsomaan. Me annettin Remulle illalla ruoka, mut se ei syöny sitä, unohdin ottaa pois ja aamulla totuus valkeni, Capo oli syöny Remun tujua ruokaa PALJON! oli sit tullu vähä läpi, kun tommosen satsin syöny ja oli 2 mun päänkokoista paskakasaa olohuoneessa. Jeri, meidän 5-vuotias poju tuli näyttämään juoksujalkaa missä läjät on, ja lensi kaaressa kumoon, liukastui siis Capon pissalammikkoon! Huhhuh tuota jätkää, monta kuukautta ollu tekemättä mitään sisälle ja sit on yhtäkkiä kaikkea, ja paljon! No oma moka kun en ollut ottanut pois...

Ilmoitettiin molemmat koirat tammikuussa turkuun näyttelyyn ja tekis mieli ilmoittaa helmi- ja maaliskuussa tampereelle, mutta katsotaan nyt... Onneks on vielä ilmoittautumisaikaa jäljellä. Rahaa menee paljon jos molempia vie, mutta ei olis kiva jättää toista kotiin...
Uutta vuotta odotellessa, toivottavasti ens vuodesta tulee yhtä ihana kun tästäkin!!

Ensimmäinen joulu ilman Jamia.

2008-12-23T12:58:00.009+02:00

Huh, ensimmäinen joulu ilman Jamia... Siitä on jo puoli vuotta kun sain kauhean soiton Jenssiltä iltavuoroon, Jamin on joku hätänä. Äkkiä soitin naapuriin että hakevat lapset meiltä (mä kun en iltavuorosta pois pääse vaikka mikä olis). Jens lähti sata lasissa pakettiautolla Pirttikylään Jamin kanssa, oli kipeä, maha turvonnut ja yritti oksentaa. Perille päästyään me tiesimme jo mikä on kyseessä ja että siitä on mahdoton selvitä. Ell Kääntee tiesi ettei mitään ollut tehtävissä koska vatsalaukun kiertymä oli niin raju ja nopea, mutta halusi helpottaa viimeisiä hetkiämme yhdessä antaen Jamille runsaasti kipulääkettä lihakseen.

Illalla kun tulin töistä, oli Jami aavistuksen parempi. Heilutti häntäänsä viimeisillä voimillaan ja katsoi iloisesti. Mitään ei rakkaamme kropasta enää päässyt ulos, mutta onneksi ei ollut kipeä. Aamulla oli molempien lähdettävä töihin ennen seitsemää, ja aamulla Jamin silmistä näki sairauden ja uupumuksen. Aina niin kiiltävä karva oli muuttunut valkoiseksi stressin aiheuttamasta hilseilystä. Halattiin Jamia vielä ja lapset antoi pusut, mutta pakko oli lähteä vaikka tiedettiin mikä suru tulee eteemme. Ennen yhdeksää Jens tuli katsomaan koiran vointia kahvitunnilla. Jami odotti isäntää eteisessä ja viimeisillä voimillaan heilautti häntää ja hyppäsi rappuset alas. Sitten ei enää rakas jaksanut, vaan ensin meni takajalat alta ja sitten etujalat. Miehet kantoivat autoon ja minä töistä soitin eläinlääkärille että tulossa ollaan. Lääkäri oli leikkausvalmiudessa vaikkei siitä hyötyä olisikaan, mutta ainakin kipulääkettä voisi antaa tai jos on kovat tuskat niin viimeisen piikin. Kotipihasta lähtivät ajamaan, Jenssin työkaveri ajoi pakettiautoa ja Jens ja Jami olivat takaluukussa sylikkäin. Ehtivät ajaa n 2km, kun Jamin voimat hyytyivät ikiajoiksi, mutta mikä onni on nukahtaa isännän syliin.

Ihania hetkiä ja onnellisuutta mahtui yhteiseen elämäämme, toivottavasti Capo ja Remu osaa nauttia joululahjoista samalla lailla kun Jami. Siinä oli kyllä mahtava koira!

Jamin hauta on täällä meidän tontillamme, mäen päällä takapihalla. Täällä on Jami ollut onnellinen ja koko talon rakennusajankin vartioi tonttia, juoksi ja leikki!

Kuvia Jamin elämän varrelta

Uusi talvitakki

Jami ja ensimmäinen lapsemme

Remu tuli taloon

Yhdessä vahdittiin tonttia

Joulukorttikuva vuodelta 2004

Hellurei ja hellät tunteet

2008-12-11T22:32:00.010+02:00

SISARUSRAKKAUTTA!!

MUN KULLAT POSEERAA :)

Taas on viikko vierähtänyt ja pukin tulo jännittää :D Huomenna meinaan mennä ostaan viimeiset joululahjat niin sit saa alkaa nauttimaan elämästä. Viikko enää töitä ja alkaa kauan odotettu loma. Muutama kuva meidän kakaroista, kerranki kaikista neljästä...

CAPO SEISOO

CAPO 6KK

SIINÄ TEILLE HYMY !!!

REMU LAULAA MUKANA

CAPO KIUSAA ISOVELJEÄ

JA NIIN ISOVELI NÄYTTI KAAPIN PAIKAN....

Onnea Capo, 6kk

2008-12-02T09:46:00.004+02:00

Meidän pieni mies on tänään jo 6kk. Iso poika jo, painoa eilen oli 36kg. Korkea kun mikä ja laiha kun luikku vaikka painoa on jo noinkin paljon. Tottelevainen kakara ja halukas oppimaan. Ruoka maistuu aina ja Capo itse ei haluisi ruuan määrään mitään rajoituksia. Nyt on alkanut olemaan kuulo vähän valikoiva. Sana tänne on pikkumiehelle ihan selvä, mutta nyt on alkanut ajattelemaan että ei kannata kiirehtiä luokse jos ei ole vastassa nyrkillinen nakkeja, ihan hyvin kerkeen vielä nostaan jalkaa.

CAPO 6KK

Mua on alannu ärsyttämään ruokakippojen kiliseminen lattialla, ja myös kaupasta ostetun ruokabaarin jalkojen kilinä vasten laattalattiaa. Hermo meni, joten päätettiin tehdä koirille omat ruokapöydät joihin upotettiin ruokakupit. Petsasin ne muuhun sisustukseen sopivaksi ja nyt ei enää kilise eikä kalise. Ihan kivat niistä tuli näin meikäläisen taidoilla mutta toki timpurit sais vielä hienommat. Nuo kelpaa meille hyvin.

Tänään meen taas iltavuoroon. Nyt lähden koirien kans ulos ja myöhemmin voisin käydä mustissa ja mirrissä täydentämässä ruokavarastoja hiukan. Ei muuta kun hyvää joulukuuta kaikille tasapuolisesti, muutama viikko niin pukki tulee :)

Pienen pojan elämää, ei enempää ei vähempää...

2008-11-30T12:29:00.009+02:00

Remu, jolle vielä 2kk sitten sana SEURAA tarkoitti riehumista, vetämistä ja totaalista sekoamista, on oppinut sanan merkitystä edes hieman. Oon niin onnellinen että se tajuaa edes ajoittain sen. Eilen eka kerran Jens kuvas meidän treenamista omassa pihassa ja lasten kiljuessa/leikkiessä vieressä. Te mahtavat TOKO-ihmiset ja koirat nauratte varmasti tälle videolle, mutta älkää verratko meidän pelleilyä itseenne ja upeisiin puhtaisiin suorituksiin, vaan yrittäkää saada mieleenne kuva minusta, lihavasta landepaukusta jota koira vetää kun pässiä narussa sanan SEURAA kuultuaan :D Siis ikinä en olis uskonut että tuo Remu seurais mua edes metrin vetämättä tai jos vapaana yritin, niin lähti kun ohjus muualle juoksemaan. Tässä videossa Remu siis on meidän mittapuulla HYVÄ!! Vaikkakin aluksi yrittää lähteä lasten kanssa peuhaamaan, jossain kohdissa yrittää juosta eteen ja edistää, eikä istu joka kerta kun pysähdyn, ja jos istuu niin istuu eteen eikä sivulle, mutta kun kahden kuukauden treenillä saatiin jo tälläistä aikaan, niin ehkä 2 vuoden päästä voisin jo harkita möllitokokisaa. (Osaan jo kuvitella teidän kaikkien nauravan tätä katsellessanne, mutta uskokaa pois, tämä on meidän Remulle saavutus)

Kas tässä olkaa hyvät- nauraa saa, se pidentää ikää :)

Tänään meen treenaamaan tuonne räntäsateeseen. Jens ei ilmeisesti tule Capon kans niin luulen että mä otan molemmat koirat mukaan, ja Remun kans treenaan vaan lopuksi. Kiva molempien nähdä koiria, niin siks en malta jättää toista kotiin.

Pitkästä aikaa...

2008-11-27T18:56:00.001+02:00

Pitkään aikaan en ole taas ehtinyt kirjoittelemaan... Päivät tuntuu menevän niin kauheeta vauhtia. Jos oon aamuvuorossa niin pääsen kolmelta, haen lapset, koirat vaan takapihan metsään pissalle, ruokaa meille, ruokaa koirille, ulos ja nukkumaan... Huhhuh! Iltavuoroina kerkeen muka enemmän. Vien aamulla lapset hoitoon 9 jälkeen ja sit onkin aikaa koirille aina klo 13 asti ennenkun alan valmistella lähtöä. Yleensä käydään lenkillä, metsässä ja treenaillaan eri paikoissa.

Lumi on saanut taas koirien päät sekaisin. Varsinkin Remu nauttii täysin rinnoin. Ottaa kiinni lumipalloja, hyppii lumiseen ojaan ja vetää lapsia pulkassa. Capolla on ollu ihmettelemistä, mutta lumi on hyvää ja siellä voi liukastella ja sutia mielin määrin.

Meillä on alkanut Remu nyt vähän ojentamaan Capoa. Ollaan mietitty kuinka Remu hyväksyy Capolta kaiken, mutta nyt kun Capo on vähän kasvanut, on alkanut opettaminen talon tavoille. Hyvä, sillä tuo pikkukakara ei varmasti helpolla opi, ja sitkee se on. Yks päivä Remu löysi metsästä maailman parhaan kepin, johon Capo tietysti tarras heti kiinni. Remu murahti, mutta Kakara ei reagoinut mitenkään, sit murisi vähän vihaisesti ja näytti vähän hampaita, eikä vieläkään tapahtunut minkäänlaista elettä että Capo päästäis irti. Lopuksi Remu otti niskasta kiinni ja siirsi kakaran syrjään. Ei se tajunnu kyllä vieläkään, mutta hyvä että remu pitää puoliaan. Tähän asti ei oo juurikaan pomottanut kunnolla.

Viikonloppuna mennään molempien kans treeneihin, ja naapurin koirien kans peuhaamaan. Nyt koirille iltapalaa ja takka päälle. Kyllä elämä on ihanaa :D

Uusi viikko jälleen.

2008-11-04T11:13:00.003+02:00

Huh miten nopeeta nämä päivät taas menee. Viime viikolla ollaan puuhailtu yhtä sun toista. Ollaan pössötetty naapureiden koirien kanssa, ja kaikki 4 karvaista kakaraa on painellut pitkin metsiä ja peltoja. On treenailtu omassa pihassa ja käyty metsälenkeillä.

Lauantaina oltiin pururadalla Niinan, Bennyn, Kukan ja Pihkan kanssa. Kivaa oli ja koirat nautti. Kaikki tuli hienosti keskenään toimeen. Capoa aluksi hetken jännitti Kukka kun yritti niin tohkeissaan ja kovaäänisesti saada Capoa leikkimään. Häntä oli hetken koipien välissä, mutta nopeasti ymmärsi yskän. Niin paineltiin menemään ja leikittiin melko nätisti. Remu ja Pihka sai metsähepuleita, Kukka ja Capo taas valitsi mielummin polulla painimisen. Kivaa oli meillä ihmisilläkin, pitääkin ottaa lähiaikoina uusiksi. Voi kun täällä lähellä olis enemmän bullmastiffiväkeä, kiva olis treffailla isommallakin porukalla.

Ihan mahtava fiilis kun molemmat koirat on niin energisiä ja iloisia. Molemmat syö hyvin ja tekee pahojaan :D Capolla on edelleen 2€ kolikot korvissa säästössä, mutta hyvät ne alkaa olemaan.

Harmittaa kauheesti, kun Capon pentueen tapaaminen olis tässä kuussa, mutta kun on sunnuntai päivänä ja Savonlinnassa asti, niin joudutaan jättämään väliin. Tarkoitus oli mennä, mutta kun en saanut viikonlopun perään maanantaita vapaaksi, niin pakko jättää väliin. Tapaaminen alkaa klo 12, ja aikaa siellä menee kuitenkin, ajaa illalla/yöllä kotiin yli 6h ja sit yöllä pitäis hakea lapset ja Remu että kerkee ma-aamuna klo 6.30 lähteä töihin ja hoitoon. Ei vaan onnistu. Jos oltais Jenssin kanssa kahdestaan, niin lähdettäis ilman muuta, mutta pakko ajatella muiden parasta...

Capo täytti toissapäivänä 5kk ja painoa on nyt vähän vajaa 29kg. Hoikka ja korkea poika, mutta nyt jo näkee että kasvaa isoksi. Tai ainakin siis tuota miniatyyri-Remua isommaksi, Nyt on säkäkorkeus eroa enää vain hiukan, vaikka toinen on vielä ihan vaavi. Tähän loppuun kuva tältä aamulta Caposta, ihana raikas ilma, ja joka paikka huurteessa.

CAPO 5KK

Eilen Seinäjoen näyttelyssä.

2008-10-27T12:37:00.004+02:00

Eilen oli seinäjoella näyttely johon lähdettiin Remun kanssa treenaamaan. Hienosti meni Remulla, tosi paljon yli odotusten. Oli Nuo Eri2 kera upean arvostelun. Kirjoitan sen alemmaksi. Näytillä oli 19 bullmastiffia, ja kerrassaan upeita! Urokset varsinkin oli kaikki ihan mahtavan näköisiä. Tiedettiinhän se ettei me sijoittua voida tuollaisessa joukossa, mutta silti Eri oli positiivinen yllätys. Autossa matkalla hallille sanoin Jenssille että EH on tavoite, mutta kunhan ei tule tyydyttävää, niin hyvin menee.

Hyvä kokonaisuus, kiva tyyppi, hyvä pää ja ilme, oikeanlaiset korvat ja silmät, erittäin hyvä niska ja olat, luusto keskinkertainen, hyvät kulmaukset, vahva liikkuja.

Siinä oli Remun arvostelu joka siis oli aivan huippu. Lihaksia kun alkais tuo pian kasvattamaan niin hyvä olis. Se on raasu niin pieni ja hento verrattuna muihin. Remun veli, Sulo, oli myös siellä ja vei voiton Remusta ollen Nuo Eri1. Sulo on niin paljon lihaksikkaampi kun Remu. Sulon omistajaa Hanskia vähän hirvitti kun Sulo ei oikeen meinaa sietää muita uroksia, ärisi ja murisi siellä ohikulkeville koirille. Mietittiin yhdessä mitähän meidän kehästä tulee kun pitäis yhdessä siellä olla, eikä Sulo voinut sietää Remua, mutta tosi hyvin meni. Myös PU kehä meni hyvin, vaikka lennettiinkin pihalle sieltä kun leppäkeihäät :D Kiva päivä kaikenkaikkiaan, vaikka oli ihan kamalan ahtaat kehät, eikä reunoillakaan juuri tilaa ollut.

Capolla oli illalla Jenssin kans viimeiset tottistreenit ja me kyllä kyseenalaistetaan tuon äijän oppeja jonku verran. Aina oon ollu sitä mieltä että tietää oman rotunsa niin hyvin, muttei tajua ettei samat temput tehoa kaikkiin koiriin ja ettei bullmastiffille voi olla niin kovakourainen ja hermo. No me vähän sovelletaan oppeja ja kysellään mielummin bullmastiffi-ihmisiltä neuvoja tarvittaessa.

Taas maanantai!

2008-10-20T11:37:00.002+03:00

Taas on uusi viikko alkanut, kuinka nää viikot menee niin nopeasti??
Eilen oli taas treenit molemmilla pojilla. Remun kans ei mennyt niin hyvin kun yleensä. Kaverin rotikka tuli kans pitkästä aikaa, ja nuo lapsuusaikojen parhaat ystävät halus leikkiä keskenään, eikä keskittyminen ollut paras mahdollinen. Meni kuitenkin ihan ok, mutta huomas että Remu olis halunnut tehdä mielummin jotain muuta. Pääasia oli kuitenkin, ettei ollut jäänyt mitään traumaa edelliskerrasta, kouluttajaakin moikkas ihan intona.

Capon treenit alkoi heti meidän jälkeen. Olivat harjoitelleet eka kerran seuraamista eilen, ja oli mennyt kuulemma tosi kivasti. Mä syytän kyllä itseäni tuossa Remun seuraamis hankaluudessa, oon pentuna opettanut sen väärin ja hyväksynyt liikaa edistämistä ja nyt saan ite siitä kärsiä. No oppia ikä kaikki, ja parempaan päin on jo toki menty. Capolla pidetään nyt vielä yksi viikko painoja korvissa vaikka alkaa olemaan aika hyvät. Taittuu kyllä oikein, mutta aavistuksen on noussut. Nyt ne on toisen viikon, eka viikon jälkeen otettiin päiväksi pois, mutta eilen pantiin takaisin.

Seinäjoen näyttelylaput tuli viimeviikolla. Tosi paljon oli Bullmastiffeja, 19kpl! Kiva nähdä paljon komeita koiria ja itse treenata kehäkäyttäytymistä. (mulla siis yleensä hankalampaa kun koiralla :D ) Harmi että naapurin Metellä on kuuri päällä niin eivät pääse tulemaan. Olis ollu kiva että pääsevät kun oli ilmoitettu 6 borkkua, aika paljon!

Nyt siivomaan tuoholaisen jälkiä, Capo oli purkanut meidän Enni-neidin nallen, joka oli sisältä täynnä vanua ja semmosia pieniä helmirakeita. Ihmeen vähällä ollaan Capon kanssa kyllä päästy. Remu tuhos paaaljon... Muutettiin tänne just rakentamaamme taloon kun Remu oli n. puoli vuotias ja kodinhoitohuoneen ja työhuoneen seinät tuli syötyä lähes kokonaan.. Huonekaluihin ei ole kumpikaan onneksi koskenut, doggi oli nimittäin sellanen tuholainen silloin aikanaan ettei yksikään huonekalu säästynyt!

Keskiviikko

2008-10-15T21:41:00.005+03:00

Taas on viikko puoli välissä. Tänään oli taas Jenssillä ja Capolla tottistreenit. Kivasti oli mennyt, vaikkakin Capo oli ollut turhan innokas ja tehnyt kaikkensa saadakseen nakkia. Osaa tulla jo hienosti sivulle ja on niin skarppi. Mä jäin lasten kanssa kotiin ja mentiin sit pihalle. Lapset rupes touhuilemaan omiaan, joten minä hain herkkuja sisältä ja treenasin Remun kanssa omalla pihalla. Keskittyi hyvin, ja ihan ku olis seuraamiseenkin tullut potkua lisää. Kyllä se edistää mutta ei vetänyt tänään niin kun treeneissä viimeksi.

Remu on niin lapsirakas että välillä ihmetyttää. Kun tullaan töistä ja hoidosta, Remu piakisesti moikkaa meidät aikuiset ja alkaa lapsia kiehnaamaan. Pihalla tänään se juoksi lasten mukana koko ajan, paitsi silloin kun mä treenasin. Silti en luota kehenkään koiraan 100% joten keskenään meillä ei lapset ja koirat ole, siis ilman aikuisen valvontaa.

Eilen olis ollut näyttelyharkat, mutta mä elin tänään maanantaissa joten luulin niiden olevan huomenna :D Näin se vuoro- ja viikonlopputyö sekoittaa ihmisen pään ! Varasin tänään torstaille parturin ja kysyin varatessani eikö ole aikaisemmin aikoja, eipä ollut ei, ja vasta puhelun lopetettuani huomasin että huomennahan on torstai.

Teippikorva Capo valtasi vierashuoneen sängyn

Meidän pikkumies Remu poseeraa..

ja sit meni jo maku ja huomio kiinnittyi pikkuveikkaan...

Uusi viikko, uudet kujeet

2008-10-13T11:34:00.003+03:00

Viikonloppu meni vauhdilla. Sunnuntaina oltiin aamupäivällä mätsärissä molempien koirien kanssa. En ole siis koskaan ennen mätsärissä ollut joten vähän olin pihalla välillä. Capo otettiin mukaan seuraamaan kehänlaidalta menoa, mutta otin varmuuden vuoksi rokotustodistuksen mukaan jos pääsisikin vaikka osallistumaan. En siis tiennyt mikä mätsärissä on pennun alaikäraja, vai riittääkö että on rokotukset kunnossa.. No se riitti, joten pääsi Capocin eka kerran harjoittelemaan. Molemmat koirat käyttäytyi tosi hienosti kehässä ja molemmat sai punaisen nauhan. Capon suorituksesta olin äärettömän tyytyväinen, niin hienosti kulki vierellä ja antoi tuomarin itseään kopeloida. Hampaidenkin näyttö sujui ongelmitta. Pentuja oli 52 ja Capo oli kahdeksan parhaan joukossa vaikkei siis palkintosijoille päässytkään. Olin niin onnellinen meidän piekkumiehestä. Tuomari tuli kehien jälkeen vielä sanomaan että hänellä itsellään on ollut bullmastiffejä ja piti Capon värityksestä ja käyttäytymisestä paljon. Olipa kiva kerrankin kuulla postitiivinen kommentti omasta koirasta :D

Mätsärin jälkeen haettiin lapset mun vanhempien luota ja äkkiä hetkeksi kotiin lepäämään. Remun treenit alkoi klo17 ja minä käyn siellä, Capolla alkoi treenit klo 18 ja Jens käy siellä. Vaihdettiin lennosta lastenhoitohuki mulle ja pojat lähti harjoittelemaan. Meillä meni Remun kanssa penkin alle treenit, niin että nyt harmittaa. Seuraaminen on Remulle tois hankala ollut aina, edistää niin paljon ja on yli-innokas joten vetää hitaassa liikkeessä. Kouluttaja otti Remun ja kiskaisi aina kun Remu veti, ja niin alkoi Remun pelkääminen. Kun tulin narun päähän ja yritin, niin ei kyllä vetänyt mutta kulki pää melkein maassa asti ja pelkäs :( Lopetin sen sit lopputunniksi ja otin vaan helppoja liikkeitä, sivulle, paikalla makuuta ym ja kehuin kauheesti.
Harmittaa se että itse oon tehnyt nyt kauheesti töitä että saa remun rohkeuden ja reippauden takas (Jamin kuoleman jälkeen sille tuli arkuus uusia asioita ja ihmisiä kohtaan) ja nyt kun se on rohkaistunut, niin tuli tuollanen tosi negatiivinen kokemus...

Capolla meni hienosti taas kerran. Se kiipeis vaikka puuhun jos saa nakkia, joten tekee siis treeneissä kaiken mahtavasti. Oli kyllä pojat tosi väsyneitä illalla ja iltaruuan jälkeen molemmat nukahti ja aamuun asti posotti Capokin vaikkei käynyt kun ruuan jälkeen vaan pihalla..

Kiva oli eilen nähdä muitakin bullmastiffeja. Mätsärissä oli 6 bullmastiffia kehässä, kolme aikuista ja kolme pentua, sekä Niinan Kukka kehänlaidalla katselemassa. Kaikki oli niin reippaita ja käyttäytyi mallikkaasti..

Seuraavaksi sit Remun kans seinäjoen näyttelyyn saamaan harjoitusta. Ei puhettakaan että meillä olis mitään jakoa siinä valio-porukassa mutta kiva itse oppia lisää näyttelytilanteista. Se on meille tärkeintä.

Ihana viikonloppu

2008-10-11T21:35:00.002+03:00

Viikonloppuisin on niin kivaa touhuta koirien ja lasten kanssa. Tänään oltiin aamusta heti pari tuntia pihalla naapurin koirien kanssa peuhaamassa ja juoksemassa pitkin peltoja ja metsiä. Illalla mä treenasin Remun kans omalla pihalla näyttelyjuttuja ja sit vielä vähän luoksetuloa ja seuraamista. Ihanasti tuolla on energiaa ja miellyttämisenhalua (ja nakin halua) että ei häirinny vaikka naapuritkin tuli ulos. Vuoron vaihto, ja Jens tuli Capon kans pihalle vähän harjoittelemaan. Hienosti sekin jo osaa asioita.

Tottistreenit alkoi Jenssillä ja Capolla keskiviikkona, ja siellä oli ollut kuulemma ihan kivaa ja Capo oli innokas oppimaan. Huomenna on niillä seuraavat treenit ja mulla Remun kanssa vapaat harkat. Huomenna meinaan mennä elämäni ekaan mätsäriin... Hui ku jännittää. Jännittää paljon enemmän kun oikeet näyttelyt ku en tiedä yhtään miten tuolla hommat menee. Noh, huomenna ollaan viisaampia ja katsotaan miten menee.

Erikoistapaus

2008-10-04T11:19:00.003+03:00

Moi! Mä oon meidän perheen erikoistapaus Capo!

Mä oon joka asiassa vähän erikoinen, kaikista asioista eniten nautin kynsien leikkuusta. Mä makaan selälläni maassa kun niitä leikataan ja en millään haluis et lopetetaan. Mulla on myös aina nälkä ja koko ajan jano, en saa millään mahaani täyteen. Mun esikuva on isoveli Remu ja teen kaiken perässä minkä sekin. Jalkaakin opin nostamaan jo kauan sit, kun otin esimerkkiä isommasta. Mä oon nyt vähä tämmönen honkkeli, korkea, laiha ja muutenkin vähän hassun näköinen. Mutta kaikki meidän perheessä rakastaa mua kun hullu puuroa. Tässä mä olen 17vkoa vanha pojan vesseli.

Remusta pari kuvaa vertailun vuoksi...

2008-09-29T22:38:00.005+03:00

Kun se laihtuu siis aina puolen vuoden välein useamman kilon totaalipaaston takia Meten juoksuista johtuen, niin tässä 2 kuvaa vertailun vuoksi. Onko niissä teidän kenenkään mielestä eroa, vai kuvittelenko mä vaan omassa pienessä päässäni että laihtuu aina ihan tajuttomasti. Toisessa kuvassa on siis n 1kk sitten ja toisessa nyt. Nyt mun mielestä on saanut lihaansa takaisin, mutta voipi olla toiveajattelua.. Ota kantaa!

Remu metsälenkillä n 1kk takaperin

Ja tässä kuvassa eilen omalla pihalla

Hohhoijakkaa mikä rantalenkki

2008-09-29T22:07:00.002+03:00

Noniin, päätettiin tänään lähteä töiden ja ruuan jälkeen kävelemään lapsien ja koirien kanssa rantaa pitkin. Auto jätettiin farokselle ja siitä lähdettiin vankilanrantaa kohti. Ekana heti tuli vastaan bullmastiffi narttu, oli 2-vuotias ja Ruotsista haettu. Ihan pieni hetki annettiin koirien leikkiä, mutta sit lähdettiin kävelemään. JOKAINEN vastaantulija ensimmäisen 500m aikana kiersi meidät kaukaa, jopa ihan puistikoiden väliin meni, pyöräilijät kaarsi ohi ja varsinkin muut koirahmiset paineli joko laiturille pakoon tai sit puiden taakse piiloon. Hohhoi! Eilen oli tuossa ihan lähellä se purematapaus, jossa Bullmastiffi puri 2-vuotiasta lasta, joten olihan se arvattavissa että meidän koirien näkyminen ja vielä kahden lapsen seurassa on ihmisten mielestä vaarallista.
Ihan mentiinkin just tänään osittain sen takia että saa katsoa miten ihmiset reagoi, ja täytyy myöntää että tuli vähän paska fiilis. Pohjalaisessa on tänään ollut kysely: Pitäisikö Bullmastiffit kieltää... 65% kyllä, 35% ei.

No mukavasti meillä muute meni, ihana ilma ja kaikki nautti olosta. Koirat osas olla tosi hienosti, eikä välittänyt muista koirista vähääkään, Remukaan ei muuta kun katsonut kohti ja jatkoi matkaansa. Capolla meni tosin häntä koipien väliin aina kun tuli pikkukoiria vastaan. Capo kävelee uskomattoman hienosti remmissä, vaikka onkin liian vähän totutettu. Tänäänkin käveli Jenssin vieressä mukisematta ja vetämättä aivan upeesti, vaikka velipoika välillä saikin hepulin kun lensi lehtiä pitkin poikin.

Pikkupojat punnittiin tänään, Capo on n. 21kg ja ikää 17vkoa, Remu on 47kg ja ikää 1v7kk (juu pikkumies, mutta muutenkin kehittyy hitaasti ja naapurin Meten juoksut ja korvatulehdus verotti Remulta hetki sit 4kg... Nyt saanu jo vähä takaisin)

Huomenna meen iltavuoroon, niin ehtii metsälle kirmaamaan heti aamusta kun muut ei vielä oo liikenteessä.

Kiirettä pukkaa..

2008-09-28T17:16:00.006+03:00

Ei meinaa ehtiä ollenkaan tänne päivittämään, kun on niin kova kiirus päivisin. No maanantaina Capo tuli 16 viikkoa, ja tiistaina oli sit rokotus. Nyt saapi alkaa tapaamaan kavereita kunnolla..

Matkalla rokotukseen Capo oksensi ensimmäisen kerran autoon. Ei ole voinut koskaan pahoin, toisin kun Remu oli pienenä... Aina se oksensi, vaikka auto liikkui 500m. Noh siitäkin selvittiin, ja sit lähdettiin Capon kanssa Mustiin ja Mirriin Neu-ostoksille. Siellä oli niin jumalattoman pelottavat likuovet, ettei meinannut poju uskaltaa sisälle :D Sain kuitenkin houkuteltua, ja ulos meno menikin sit hienosti.

Naapurin koirien kans on leikitty päivittäin ja tänään sit oltiin Capon kans tuossa Sundomin luontopolulla/pururadalla tapaamas Niinaa ja Pihkaa. Voi mikä ihana pikkunen sielläkin oli. Capon ja Pihkan ikäero on vajaa 2kk. Capoa vähän sekin ekaksi jännitti, mutta kun pääsi vauhtiin ja löyty hevosen paskaa niin jo rupes juttu luistamaan. :D Tosi hienosti molemmat vauvat käyttäytyi, olivat suurimman osan ajasta vapaana, välillä aina otettiin kiinni.

Capo on nyt ilmoitettu koirakouluun, 8.10 aloittaa. Käydään Caponkin kanssa samalla kouluttajalla kun ollaan muidenkin kanssa käyty. Se on hyväksi kouluttajaksi meidän osalta todettu, niin miksi sitä suotta vaihtamaan. Remun kanssa nuo on edelleen kun paita ja peppu, ja juttu luistaa myös naapurin koirien, kaverin rotikan ja näköjään pihkankin kanssa. Nyt alan totuttamaan enemmän muihin koiriin kun rokotukset on kunnossa. Capo pelkää kaikkia pikkukoiria, isojen kans kun on tottunut elämään...

Tässä meidän pikkumies 16viikon iässä metsänvartijana... Luulee omistavansa pururadankin.

Metsäleikkejä ja autoilua

2008-09-12T20:09:00.000+03:00

Tänään oltiin koko perheen voimin metsässä juoksentelemassa. Lapset nautti ja koirat riehui minkä kerkes. Jens treenas Remun kanssa myös hakua vähän ja siitähän poika nauttii kovasti. Capo katteli vaan kauempaa et miks tuo painaa 100 lasissa mettään isännän perään. Ihana ilma ollut tänään ja koirien kans ollu lähes koko päivän touhuilemas milloin mitäkin.

Capo osaa hienosti jo käskyjä. Odottaa hienosti lupaa ottaa ruoka, tulla ulos yms, myös istu, maahan ja tänne on iskostunut jo loistavasti päähän. Upea Erikoistapaus meillä :D

Remu syö jo tosi hienosti, ei voinu alkaa 3vkon syömättömyyden jälkeen tarjoamaan täyttä satsia ruokaa mutta nyt menee jo.

Capo on niin jääräpäinen tapaus ettei koskaan Remun kans oo tollasta ollut. Remu heittää sen milloin mistäkin pois häiritsemästä, kun Capon mielestä on täysin ok mennä kesken Remun syömisen sen kipolle tai kun Remu syö luuta, keppiä tai mitä vaan. Remu murahtaa ja tönäsee Capon pois tai sit itse vaihtaa paikkaa, mut Capo vaan hyökkää uudestaan. Muutaman kerran on ottanut pikkuveikkaa kunnolla kiinnikkin, ja vaikka Capo vingahtaa ja lähtee pakoon, on se sekunnin päästä takaisin kimpussa. Toki mekin puututaan asioihin mut parempi olis alkaa uskomaan Remua ettei saa selkäänsä.

Muutama kuva metsäreissusta, näissä tosin ollaan jo loppupäässä pururataa joten kieli roikkuu ja kuola valuu... Mut onhan ne bullmastiffejä.

Loppuun vielä kuva meidän kummipojasta Ronista joka ihastui Remuun niin täysin että syötti sille kaikki omat maissinaksunsa. Remu rakastui myös poikaan, siellä ne yhdessä istuskeli keskellä meidän keittiönlattiaa ja mussutti herkkuja :D

Uus puhelin

2008-09-08T18:51:00.000+03:00

Noniin, just kun pääsin kehumaan ettei meidän pikkumies Capo ole tehnyt tuhojaan oikeestaan yhtään, niin pitihän sitäkin koittaa. Olin treenaamassa Remun kans pihassa ja jätin Capon syömään sisälle. Kun tulin takaisin annoin molemmille koirille luut ja oikeen kiitin molempia hienosta käytöksestä, ja vasta hetken päästä huomasin puhelimen lattialla. En voi käsittää miten noin pienessä ajassa ja huomaamattomasti saa puhelimen niin käyttökelvottomaan kuntoon... Ihan uskomatonta miten oli hampaat lävistänyt melkeen koko näytön. Huh! Äkkiä sit ennen iltavuoroa suunnistin kaupungille hakemaan uutta, pakko kuitenki olla kännykkä jos esim lasten hoidosta tms soitellaan. Nyt kun vielä oppis tuota uutta puhelinta käyttämään ( ja pitämään pikkumiehen tavoittamattomissa)

Remu seuraa ja seisoo todella hienosti kun näyttelykäyttäytymistä opetellaan, mut tosin niin se osas kaikki upeesti jo ennen ylivieskan näyttelyä ja koskaan en unohda miten siellä silti meni. Vaikka kotona ja kentällä ja häiriön alla tekee hyvin kaiken, niin joku niissä kehän reunanauhoissa sitä jännittää. Ilmoitin kuitenki Remun seinäjoelle treenaamaan, jos suostuis sisänäyttelyssä paremmin yhteistyöhön.

2008-09-06T13:17:00.000+03:00

Noniin eihän se onnistunut, hah kyllä mä oon niin tunari... Yritin laittaa kuvat tekstin alle, mutta ekaksihan ne tuli ja molemmat kuvat vielä eri kohtiin :D Noh, harjoitus tekee mestarin. Edellisen tekstin kuvissa siis vasemmalla naapurin koirat Maisa ja Mette sekä meidän Remu ja pikkuvauva Capo.

Blogin opettelua

2008-09-06T13:09:00.000+03:00

Nyt alan harjoittelemaan tätä blogin pitämistä minäkin. Oon vaan niin surkee näiden koneiden kanssa, et saa nähdä mitä tästä tulee...

Remulla on ruokahalu palannut melkein kolmen viikon jälkeen, heti kun naapurin Metellä loppui juoksut. Minkäs sitä hormooneilleen voi, mutta onneksi nyt taas maistuu hyivn ruoka. Naapurin Mette ja Maisa oli meitä viimeviikolla ilostuttamassa yökylässä, ja kyllä nuo on vaan mahtava nelikko :D