Viikonloppu meni vauhdilla. Sunnuntaina oltiin aamupäivällä mätsärissä molempien koirien kanssa. En ole siis koskaan ennen mätsärissä ollut joten vähän olin pihalla välillä. Capo otettiin mukaan seuraamaan kehänlaidalta menoa, mutta otin varmuuden vuoksi rokotustodistuksen mukaan jos pääsisikin vaikka osallistumaan. En siis tiennyt mikä mätsärissä on pennun alaikäraja, vai riittääkö että on rokotukset kunnossa.. No se riitti, joten pääsi Capocin eka kerran harjoittelemaan. Molemmat koirat käyttäytyi tosi hienosti kehässä ja molemmat sai punaisen nauhan. Capon suorituksesta olin äärettömän tyytyväinen, niin hienosti kulki vierellä ja antoi tuomarin itseään kopeloida. Hampaidenkin näyttö sujui ongelmitta. Pentuja oli 52 ja Capo oli kahdeksan parhaan joukossa vaikkei siis palkintosijoille päässytkään. Olin niin onnellinen meidän piekkumiehestä. Tuomari tuli kehien jälkeen vielä sanomaan että hänellä itsellään on ollut bullmastiffejä ja piti Capon värityksestä ja käyttäytymisestä paljon. Olipa kiva kerrankin kuulla postitiivinen kommentti omasta koirasta :D
Mätsärin jälkeen haettiin lapset mun vanhempien luota ja äkkiä hetkeksi kotiin lepäämään. Remun treenit alkoi klo17 ja minä käyn siellä, Capolla alkoi treenit klo 18 ja Jens käy siellä. Vaihdettiin lennosta lastenhoitohuki mulle ja pojat lähti harjoittelemaan. Meillä meni Remun kanssa penkin alle treenit, niin että nyt harmittaa. Seuraaminen on Remulle tois hankala ollut aina, edistää niin paljon ja on yli-innokas joten vetää hitaassa liikkeessä. Kouluttaja otti Remun ja kiskaisi aina kun Remu veti, ja niin alkoi Remun pelkääminen. Kun tulin narun päähän ja yritin, niin ei kyllä vetänyt mutta kulki pää melkein maassa asti ja pelkäs :( Lopetin sen sit lopputunniksi ja otin vaan helppoja liikkeitä, sivulle, paikalla makuuta ym ja kehuin kauheesti.
Harmittaa se että itse oon tehnyt nyt kauheesti töitä että saa remun rohkeuden ja reippauden takas (Jamin kuoleman jälkeen sille tuli arkuus uusia asioita ja ihmisiä kohtaan) ja nyt kun se on rohkaistunut, niin tuli tuollanen tosi negatiivinen kokemus...
Capolla meni hienosti taas kerran. Se kiipeis vaikka puuhun jos saa nakkia, joten tekee siis treeneissä kaiken mahtavasti. Oli kyllä pojat tosi väsyneitä illalla ja iltaruuan jälkeen molemmat nukahti ja aamuun asti posotti Capokin vaikkei käynyt kun ruuan jälkeen vaan pihalla..
Kiva oli eilen nähdä muitakin bullmastiffeja. Mätsärissä oli 6 bullmastiffia kehässä, kolme aikuista ja kolme pentua, sekä Niinan Kukka kehänlaidalla katselemassa. Kaikki oli niin reippaita ja käyttäytyi mallikkaasti..
Seuraavaksi sit Remun kans seinäjoen näyttelyyn saamaan harjoitusta. Ei puhettakaan että meillä olis mitään jakoa siinä valio-porukassa mutta kiva itse oppia lisää näyttelytilanteista. Se on meille tärkeintä.
8 vuotta sitten
3 kommenttia:
ilman muuta voit laittaa meidän blogin linkiksi, minä laitan myös teidän blogin linkiksi niin tulee sitäkin luettua useammin!
siis anteeks vaan mutta mikä IDIOOTTI kouluttaja teillä on ollut, joka tuolla lailla kiskaisee :(
itse olen kokeillut sellaista tapaa edistämiseen / kiskomiseen että pysähdyn itse ja odotan että koira ottaa kontaktin ja siitä palkka.
Nähdäänpä seinäjoella, meiltä tulee Tito junnuihin ja Petu valioihin.
Riikan sanoin idiootti kouluttaja :( Bullmastiffille ei voi käyttää samoja pakotteita, kuin pk-rotuisille. Meillä oli (=on) ongelmana edistäminen Darran kanssa ja nyt olen saanut seuraamispaikkaa paremmaksi pitämällä palkkaa (makupala) oikeassa kädessä selän takana seuraamisen aikana, josta palkkaan koiran. Ensin harjoiteltiin perusasennossa sivulla istuen toistamalla seuraamiskäskyä ja palkkaus selän takaa. Kun oppi mistä palkkaa tulee tarvis ottaa ihan pieni hidastus askel, jos alkoi edistämään, jolloin hakeutui oikealle paikalle. Myös yhden askeleen seuraamiset parantavat perusasentoa.
Ikävä juttu. Aika kummallista kiskoa, kun sain käsityksen että pakotteita ei käytetä. Koulutus on oltavaa kivaa koiralle, jotta oppii.. siis sen paperin perusteella, mikä jaettiin Capon & Pihkan kurssilla.
Lähetä kommentti