Syksyä ilmassa

Ihanaa kun viileni kelit vähän ja alkaa suksy tulemaan. Kuitekaan en uskoisi että eletään jo syyskuun loppupuolta kun aurinko paistaa ja kukatkin kukkii täysillä. Illat ja aamut on jo pimeitä mutta muuten ei mikään normaali syysilma.

Täällä ollaan jaksettu lenkkillä vähän pidempiä lenkkejä nyt ilmojen viilennyttyä, paljon ollaan käyty luontopoluilla ja öjberin maastossa. Siellä ollaan kierrelty 4km+5km lenkkiä jos ei ole ollut paljon itikoita, ja pelkkää vitosta jos on paljon. Lapsetkin jaksaa ton 9km + öjbergetin päälle kiipeemisen ihan helposti, koska vielä on ollut mustikoitakin jonkun verran matkan varrella. Puolukoistakin saa niin paljon energiaa että kyllä jaksaa. Ihanaa maastoa ylä ja alamäkineen ja arkipäivisin harvoin on liikkeellä ihmisiä, joten pidetään suurimmaksi osaksi vapaana koirat. Juoksevat mettässä ja odottelevat polulla meitä marjansyöjiä. ;)

Aika paljon oon treenaillu perusjuttuja lenkkeillessä ja pihassa, mutta motivaatio ei meinaa nyt riittää mihinkään uusiin juttuihin. Remu rakastaa tehdä kun treenataan, se nauttii siitä ja paljon. Se vaan tietysti tulee yli-innokkuuden mukana että ennakoi ja voi alkaa häsläämään aluksi. Capo taas tekee kyllä jos haluaa, mutta olis paljon kivempaa syödä, kaluta luita ja keppejä tai saunoa. Capo ajattelee selvästi et eiks se riitä että tiedän mitä tänne-sana tarkottaa. Uskoo kyllä hyvin mutta motivaation löytymisen kanssa pitää saada aina tehdä töitä.

Sunnuntaina oltiin taas lasten kanssa ongella ja otettiin nyt pelkkä Capo mukaan. Siellä se nautti kivien päällä syysauringosta ja vartioi meidän onkipaikkaa vähän naurettavuuteen asti. Ei se kunnolla haukkunut tms, mutta kun joku meni ohi alkoi tuhahtelemaan hiljaa ittekseen. Me löydettiin tää paikka ensiks ;)

Eilen tuli hieroja illalla Capoa tapaamaan, se kun on takapäästä niin jumi välillä ollut. Capo nautti koko tunnin ihan töysin rinnoin, vaikka oli ekaa kertaa kunnon käsittelyssä. Kuorsaus vain kuului lähes koko ajan. Takajaloissa oli jumikohtia ja samoin selän ja pyllyn päällä. Niissä kohdissa nosteli vähän päätään ja yritti päästä selälle makaamaan, mutta ihan selvän eron huomasi kyllä venymisessä kunhan hetken oli hieronut. Aineenvaihdunta ja verenkierto oli kuulemma hidastuneet takapäässä sanoi hieroja, koska nahka ei juurikaan irronnut kun yritti ottaa siitä kiinni. Hieronnan lopuksi oli uskomaton ero alkuun, nahkaa nousi vaikka kuinka paljon pyllynkin päältä. On ne vaan taitavia nuo jotka lihaksista jotain ymmärtää. :)

Oon ilmoittanut Capon nyt seinäjoelle ja jyväskylään näyttelyyn, Remua en ota mukaan. Tai jyväskylää pitää vielä miettiä josko ilmoittaisin vielä senkin, mutta seinäjoelle meen vain Capon kanssa koska lähden sinne yksin.