Uus puhelin

Noniin, just kun pääsin kehumaan ettei meidän pikkumies Capo ole tehnyt tuhojaan oikeestaan yhtään, niin pitihän sitäkin koittaa. Olin treenaamassa Remun kans pihassa ja jätin Capon syömään sisälle. Kun tulin takaisin annoin molemmille koirille luut ja oikeen kiitin molempia hienosta käytöksestä, ja vasta hetken päästä huomasin puhelimen lattialla. En voi käsittää miten noin pienessä ajassa ja huomaamattomasti saa puhelimen niin käyttökelvottomaan kuntoon... Ihan uskomatonta miten oli hampaat lävistänyt melkeen koko näytön. Huh! Äkkiä sit ennen iltavuoroa suunnistin kaupungille hakemaan uutta, pakko kuitenki olla kännykkä jos esim lasten hoidosta tms soitellaan. Nyt kun vielä oppis tuota uutta puhelinta käyttämään ( ja pitämään pikkumiehen tavoittamattomissa)

Remu seuraa ja seisoo todella hienosti kun näyttelykäyttäytymistä opetellaan, mut tosin niin se osas kaikki upeesti jo ennen ylivieskan näyttelyä ja koskaan en unohda miten siellä silti meni. Vaikka kotona ja kentällä ja häiriön alla tekee hyvin kaiken, niin joku niissä kehän reunanauhoissa sitä jännittää. Ilmoitin kuitenki Remun seinäjoelle treenaamaan, jos suostuis sisänäyttelyssä paremmin yhteistyöhön.